Eduskunnassa vietettiin perjantaina 26. tammikuuta sisällissodan muistohetki. Sisällissodan alkamisesta on kulunut sata vuotta.
Kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat pitivät tilaisuudessa yhteisen puheenvuoron demokratian, sovinnon ja yhteiskunnallisen eheyden puolesta.
Tilaisuudessa vietettiin myös hiljainen hetki sisällissodan uhreja sekä inhimillistä kärsimystä muistaen. Aikalaisten kokemuksia sadan vuoden takaa kuultiin Katariina Kaitueen ja Jukka-Pekka Palon esittäminä.
Muistohetkeen osallistui puolueiden ja eduskuntaryhmien johdon lisäksi muun muassa sisällissodan tutkijoita sekä poliittisten nuorisojärjestöjen ja sitoutumattomien opiskelijajärjestöjen edustajia.
Muistovuosi-hanke jakaa tietoa
Kuluvana vuonna Suomessa muistetaan sisällissotaa ja vuoden 1918 tapahtumia monin eri tavoin. Valtioneuvoston kanslian asettama Suomen sisällissodan Muistovuosi 1918 -hanke kokoaa ja jakaa tietoa vuoden 1918 tapahtumien muistamisesta sekä tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa. Tavoitteena on tuoda esiin yhteiskunnallisen eheyden merkitystä.
– Sisällissodalla on ollut syvä vaikutus kansakuntaamme. On tärkeää muistaa vaikean ajanjakson tapahtumia ja ymmärtää niiden syitä ja seurauksia. Sovinnon sekä yhtenäisyyden vaaliminen on ajankohtaista tässäkin ajassa, Muistovuosi 1918 -hankkeen pääsihteeri Pekka Timonen sanoo.
”Perintö, joka velvoittaa”
Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien lukema puheenvuoro kuului kokonaisuudessaan näin:
Sata vuotta sitten vuonna 1918 Suomessa syttyi sisällissota. Se aiheutti suurta kärsimystä ja jätti syvät arvet suomalaiseen yhteiskuntaan. Kaikkiaan vuoden 1918 katastrofi vaati noin 37 000 uhria.
Me suomalaisten eduskuntapuolueiden puheenjohtajat olemme tänään kokoontuneet sisällissodan muistohetkeen. Haluamme näin korostaa sovinnon, demokratian, yhteiskunnallisen tasa-arvon ja eheyden merkitystä. Ne luovat pohjan, jolle yhteinen Suomemme on rakennettu.
Toivomme, että vuoden 1918 tapahtumien muistoa kunnioitetaan sovinnon hengessä. Sisällissodan jälkeen tapahtunut yhteiskunnallinen eheytyminen on mahdollistanut Suomen nousun yhdeksi maailman kehittyneimmistä valtioista. Se on perintö, joka velvoittaa meitä tänäkin päivänä.
Sitoudumme kunnioittamaan demokratiaa suomalaisen yhteiskunnan toiminnassa ja päätöksenteossa. Lupaamme jatkuvasti kehittää demokratian toimivuutta ja varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi. Suojelemme vaalien vapautta ja kunnioitamme niiden tuloksia.
Haluamme pitää huolta suomalaisesta oikeusvaltiosta. Lakien kunnioitus ja riippumaton oikeuslaitos ovat toimivan yhteiskunnan perusedellytyksiä. Kukaan ei saa Suomessa ottaa oikeutta omiin käsiinsä.
Poliittisten näkemysten monipuolinen kirjo ja vapaus ilmaista mielipiteensä kuuluvat suomalaiseen demokratiaan. Olemme yhtä mieltä siitä, että erimielisyydet on ratkaistava kuuntelemalla ja keskustelemalla.
Suomalaista yhteiskuntaa tulee kehittää ainoastaan rauhanomaisin keinoin. Tuomitsemme poliittisen väkivallan kaikissa muodoissaan. Mikään tarkoitus ei oikeuta väkivallan käyttöä poliittisessa toiminnassa ja yhteiskunnallisten päämäärien ajamisessa.
Haluamme yhdessä korostaa eheyden ja yhteiskuntarauhan merkitystä. Emme halua antaa tilaa vihalle ja eriarvoisuudelle. Sitoudumme vahvistamaan osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta.
Tänään muistamme Suomen sisällissodan ja vuoden 1918 tapahtumien uhreja ja inhimillistä kärsimystä. On meidän kaikkien yhteinen velvollisuutemme varmistaa, että suomalaiset eivät enää koskaan joudu kokemaan tuhoavaa vihaa ja sisällissodan kauhuja.
Puheenvuoron ovat allekirjoittaneet kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat.