Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Presidentinvaalien tentit on torstai-illan jälkeen pidetty, mutta kampanja-aikaa on vielä paljon jäljellä. Samoin äänestäjillä on vielä aikaa miettiä, onko näissäkään vaaleissa mitään järkeä äänestää ketään muuta kuin oman puolueensa ehdokasta.

Vaikka kyseessä on henkilövaali, luo sekin osaltaan asetelmia runsaan vuoden kuluttua järjestettäviin eduskuntavaaleihin.

Esimerkiksi vasemmistoliittolaisilla on erinomainen tilaisuus vauhdittaa pääministeripuolueen alamäkeä äänestämällä Merja Kyllönen keskustan Matti Vanhasen edelle. Vanhasen huonolla menestyksellä on jo sisäpoliittista merkitystä, koska pääministeri Juha Sipilä on varomattomasti sitonut jatkoaikeensa osittain siihen.

Pääsyy Kyllösen äänestämiselle on tietysti se, että hän – ja vain hän – edustaa näissä vaaleissa vasemmistoliittolaisia arvoja.

Niille äänestäjille, jotka ovat kiinnostuneita muustakin kuin pintaliidosta, vaalikampanjat eivät paljoa antaneet. Niitä käydään pitkälti aivan liian monissa tiedotusvälineiden tenteissä, joissa kysytään aina samat kysymykset ja annetaan puheaikaa asenteellisten toimittajien etukäteen tekemien rankkausten perusteella. Ei ole kuitenkaan toimittajien, vaan äänestäjien asia päättää, kuka ehdokas on uskottava ja kuka ei.

ILMOITUS

Ehdokkaitten Nato-kantoja jankattiin illasta toiseen, vaikka ne olivat tiedossa jo ennen ensimmäistäkään tenttiä. Eurooppaa ja koko maailmaa heiluttavat suuret liikevoimat taas jäivät käsittelemättä. Globaali turvallisuus supistui kysymykseksi siitä, miten Venäjä reagoisi Suomen Nato-jäsenyyteen.

Osa ehdokkaista toki yritti laajentaa maailmankuvaa siihen, että ympäristö-, oikeudenmukaisuus- ja siirtolaisuuskysymykset ovat mitä keskeisimpiä asioita globaalin, Euroopan ja Suomen turvallisuuden kannalta. Tällaiset keskustelunavaukset tulivat kuitenkin torjutuiksi, koska niille ei ollut tilaa tentteihin laadituissa käsikirjoituksissa.

Puolueiden kannattaisi jatkossa miettiä rooliaan myös presidentinvaaleissa. Nyt ne olivat täysin taka-alalla. Varsinaisia vaalitilaisuuksia ei enää järjestetä, vaan ne ovat joko tv-tenttejä tai tapaamisia toreilla.

Isot asiat jäävät puhumatta siksikin, ettei niille ole foorumia. Takavuosina puheet olivat syvällisiä ja analyyttisiä. Nyt tweetataan. Onneksi Twitterin merkkimäärä edes nostettiin syksyllä kaksinkertaiseksi. Nyt presidenttiehdokkaalla on 280 merkkiä tilaa.

Poikkeuksen muodostivat Ylen tenttien yhteydessä pidetyt seitsemän minuutin puheet. Edes niissä ehdokkaat pääsivät kertomaan oman, eivät ulkopuolisten määrittelemän asialistansa.

kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi