Lehtikuva/Vesa Moilanen

On toimittu juuri päinvastoin kuin pitäisi.

Finanssipolitiikan arviointineuvosto pitää hallituksen harjoittamaa talouspolitiikkaa liian löysänä suhdannetilanteeseen nähden.

Tiistaina raporttinsa julkistaneen arviointineuvoston mukaan hallitus ei saavuta julkiselle taloudelle asettamiaan tavoitteita suhdanteiden odotettua paremmasta kehityksestä huolimatta.

Arviointineuvoston puheenjohtajan Roope Uusitalon mukaan hallitus on harjoittanut ”myötäsyklistä talouspolitiikkaa” eli vahvistanut omilla toimillaan vallitsevaa taloussuhdannetta.

Matalasuhdanteessa hallitus kiristi finanssipolitiikkaa ja nyt noususuhdanteessa finanssipolitiikkaa löysätään ja taloutta elvytetään. Tässä suhteessa hallitus on toiminut juuri päinvastoin kuin taloustieteen perusopinnoissa suositellaan.

Oikeaoppinen talouspolitiikka on vastasyklistä. Huonoina aikoina taloutta elvytetään ja korkeasuhdanteessa talouden ylikuumenemista torjutaan kiristämällä finanssipolitiikkaa.

ILMOITUS

Suhdannekorjattu julkisen talouden alijäämä on arvioitu lähes 1,5 prosentiksi bruttokansantuotteesta hallituskauden lopulla vuonna 2019. Hallituksen tavoite on 0,5 prosenttia.

Sote-uudistus vaiheessa

Roope Uusitalon mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikutuksia julkiseen talouteen on paha arvioida tässä vaiheessa, koska paketti ei ole vielä kasassa.

Kuitenkin noin kolmen miljardin euron säästötavoitetta sote-menojen kasvusta arviointineuvosto pitää kunnianhimoisena. Valmisteluissa ei professoriryhmän mielestä ole arvioitu riittävästi miten tavoite saavutetaan.

Arviointineuvoston mukaan valinnanvapauslainsäädäntö sisältää osia, jotka pikemminkin kasvattavat menoja kuin vähentävät niitä.

Koulutuksen kehitys pysähtynyt

Finanssipolitiikan arviointineuvoston vuoden 2017 koskevan raportin erityisaiheena on koulutus.

Peruskoulun jälkeistä koulutusta vailla olevien nuorten määrää arviointineuvosto pitää huolestuttavan suurena. Oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen voisi raportin mukaan lisätä toisen asteen tutkinnon suorittaneiden määrää.

Raportti huomauttaa korkeakoulujen aloituspaikkojen pysähtyneen Suomessa vuoden 2000 tasolle. Lähes kaikissa muissa OECD maissa se on kasvanut.

Professoriryhmä ripittää 2000-luvulla harjoitettua koulutuspolitiikkaa kylmillä faktoilla: yliopistojen uusien opiskelijoiden määrä on kääntynyt laskuun, yliopisto-opiskelijoiden osuus ikäluokasta on pienentynyt, ilman toisen asteen koulutusta olevien määrä on kasvanut.

– Onko niin, että suomalainen koulutuspolitiikka oli valmis vuonna 2000? Eikö sen jälkeen ole ollut kehitettävää, Uusitalo kysyi retorisesti.

Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Arviointineuvoston puheenjohtaja on professori Roope Uusitalo. Muut jäsenet ovat professori Torben M. Andersen, professori Anneli Anttonen, professori Kaisa Kotakorpi ja professori Mikko Puhakka.