Rahoitusalan sitkeään sopimuskiistaan haettiin jälleen ratkaisua valtakunnansovittelijan toimistossa maanantaina iltapäivällä. Sovittelutahti on nyt tiivis, sillä edellinen istunto oli sunnuntaina.
Valtakunnansovittelija Minna Helteen mukaan sovittelussa on tapahtunut edistymistä, mutta keskeiset kysymykset ovat edelleen ratkaisematta. Niihin kuuluu kiista viikonlopputöistä.
Palkansaajajärjestöt haluavat sopia lauantain ja sunnuntain töistä paikallisesti vapaaehtoisuuden pohjalta. Työnantajalle paikallinen sopiminen ei kelpaa.
Rahoitusalan kiistaa on soviteltu jo toista kuukautta. Sovittelu käynnistyi, kun palkansaajajärjestöt jättivät ensimmäisen lakkovaroituksensa 13. joulukuuta. Työnseisaus toteutettiin joulun ja uudenvuoden välipäivinä.
Rahoitusalalla on voimassa ylityökielto, mutta muuta työtaistelu-uhkaa ei ole tällä haavaa päällä. Alan työehtosopimus on päättynyt jo 31.marraskuuta 2017.
JHL:n ylityökielto energia-alalle
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vauhdittaa sähkö- ja energia-alan työehtosopimusneuvotteluja ylityökiellolla. Helmikuun alussa alkava ylityökielto koskee liiton jäseniä sähkö-, energia-, ICT- ja verkostoalalla.
Alan työehtosopimus päättyy 31. tammikuuta. Ammattiliiton mukaan työnantajia edustavat Energiateollisuus ry ja Palvelutyönantajat Palta haluavat siirtää työehtosopimuksen asiat ratkaistavaksi paikallisesti.
JHL:lle työnantajien sanelupyrkimykset eivät kelpaa. Palkansaajat odottavat yhtiöiden hyvään tuloskuntoon soveltuvia palkankorotuksia neljän laihan vuoden jälkeen, jolloin palkankorotukset ovat olleet nollan tuntumassa.
Sopu mekaanisessa metsäteollisuudessa
Mekaanisen metsäteollisuuden lakonuhka raukesi valtakunnansovittelija Minna Helteen sovintoehdotukseen viime lauantaina. Metsäteollisuus ja SAK:lainen Teollisuusliitto solmivat alalle työehtosopimuksen, joka noudattaa muodostunutta yleistä linjaa.
Kaksivuotisella sopimuskaudella palkkoja korotetaan yhteensä 3,2 prosentilla.
Vuoden 2018 palkankorotuksen suuruus, toteutustapa ja ajankohta voidaan sopia paikallisesti helmikuun puoliväliin mennessä. Sopijapuolina ovat yritys ja luottamusmies. Jos paikallista sopua ei synny, palkkoja korotetaan 1 prosentin yleiskorotuksella.
Paikallinen korotuserä on 0,6 prosentin suuruinen ja sen jakamisesta sovitaan yrityksen ja luottamusmiehen kesken helmikuun loppuun mennessä. Korotus astuu voimaan helmikuun alussa.
Mikäli paikallista sopua ei synny, paikallinen korotuserä jaetaan yleiskorotuksena, jolloin korotus astuu voimaan vasta toukokuun alussa.
Vuoden 2019 yleiskorotus on suuruudeltaan 0,65 prosenttia ja se toteutetaan samoin kuin vuoden 2018 yleiskorotus.
Paikallinen korotuserä on keskimäärin 0,95 prosenttia ja sen jakamisesta sopivat yritys ja luottamusmies. Jos asiasta ei synny sopua, jakamisesta päättää työnantaja, joka antaa selvityksen jakoperusteista luottamusmiehelle.
Työehtosopimuksessa sovittiin myös lukuisista tekstikysymyksistä, kuten Elinkeinoelämän keskusliiton vuosi sitten irtisanomien keskusjärjestösopimusten viemisestä mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimukseen.