Jättiyritys Carillion ajautui konkurssiin tämän vuoden alussa. Konkurssi uhkaa jättää suuren osan Britannian kouluja, sairaaloita ja vankiloita vaille ruoka- ja muita huoltopalveluita, keskeyttää suuria sairaaloiden ja rautateiden rakennushankkeita ja jopa rikoksista määrättyjä sakkoja jää perimättä.
Carillion oli viimeisen vuosikymmenen aikana kasvanut yhdeksi Britannian suurimmista yksityistettyjen julkisen sektorin vastuulla olevien palvelujen tuottajaksi.
Hallitus joutuu maksamaan satojen tai ehkä tuhansien miljoonien eurojen arvosta lisää, jotta muut yritykset ottaisivat Carillionilta kesken jääneet tehtävät suorittaakseen.
Carillionin konkurssi on vahvistanut Britanniassa ja monissa muissa Länsi-Euroopan maissa noussutta julkisten palvelujen yksityistämistä vastustavaa poliittista mielialaa.
Satoja Carillionin alihankkijoina toimineita pienyrityksiä uhkaa konkurssi. 20 000 työntekijää elää epävarmuudessa. Kun Carillion on vastannut esimerkiksi sairaaloiden rakentamisesta, korjauksista ja huolloista useissa tapauksissa laitoksen kymmenien vuosien käyttöajaksi solmituilla niin kutsutuilla elämänkaari- ja allianssimallin mukaisilla Private Finance Initiative -sopimuksilla, ulottuvat konkurssin vaikutukset pahimmassa tapauksessa kymmenien vuosien päähän.
Hallitus yritti pelastaa yrityksen lisäämällä sopimuksia
Carillionin konkurssi on pakottanut jopa Theresa Mayn johtaman oikeistolaisen konservatiivihallituksen arvioimaan kriittisesti julkisten palvelujen yksityistämispolitiikkaa.
Carillion näyttää toimineen kuin suurpankit ennen pankkikriisejä. Se on luottanut siihen, että yritys on niin suuri ja vastaa yhteiskunnan kannalta niin tärkeiden palvelujen sujumisesta,ettei julkinen sektori voi päästää sitä kaatumaan.
Varsin pitkään tämä olettamus pitikin paikkansa. Konkurssin selvittelyssä on käynyt ilmi, että Mayn hallituksen ministeriöt olivat tehneet loppuvuodesta 2017 vielä uusia satojen miljoonien eurojen arvoisia sopimuksia Carillionin kanssa.
Tämä tapahtui siitäkin huolimatta, että yrityksen vakavat talousongelmat olivat tulleet julkisuuteen. Sopimuksilla on yritetty auttaa yritystä selviytymään vaikeuksien yli.
Velkaantuminen suurpankeille ajoi konkurssiin
Carillion ei joutunut konkurssiin julkisen sektorin maksujen tai edes uusien sopimusten tyrehtymisen vuoksi. Sen vei konkurssiin yrityksen velkaantuminen yksityisille suurpankeille.
Ne olivat pitkään antaneet auliisti lainoja yritykselle, jonka menestys kilpailussa julkisen sektorin hankinnoista oli taannut sille tasaisesti kasvavan tulovirran. Mutta kun yritys julkisia hankintakilpailuja voittaakseen otti yhä isompia riskejä, pankkien luottamus meni ja seurauksena oli suoritustila.
Carillionin konkurssi on vahvistanut Britanniassa ja monissa muissa Länsi-Euroopan maissa noussutta julkisten palvelujen yksityistämistä vastustavaa ja suunnan kääntämistä vaativaa mielialaa läpi poliittisen kentän.
Britannian työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn on saanut lisää tukea esityksilleen rautateiden ja sairaaloiden ”uudelleen kansallistamisesta”. Suomen suurten julkisten investointien elämänkaari- ja allianssimallien sukulaisen Private Finance Initiativen kannatus on huvennut jopa oikeistopuolueissa.
Suurten yritysten ongelmat kaatuvat alihankkijoille
On havaittu – tai myönnetty – että julkinen sektori saa lainat halvemmalla korolla kuin yksityinen yritys. Julkinen sektori viime kädessä maksaa tavalla tai toisella myös allianssikumppanin laskut. Jos ei muuten, niin lopulta konkurssiselvityksen kuluina.
Pienyrityksissä on herätty siihen, että suurten ongelmat kaadetaan pienten alihankkijoiden niskaan. Ay-liike on herännyt siihen, miten turvattomia työntekijät ovat, kun yksityistäminen johtaa ongelmiin.
Suomessa sote-bisneksen suurimmat yritykset eivät vielä ole Carillionin kokoisia. Suurimmissa kuitenkin on jo yli 5 000 työntekijää kussakin. Sopimuksia niillä on jopa yli sadan kunnan tai kuntayhtymän kanssa.
Jatkuvat pienten ja keskisuurten kilpailijoiden ostamiset ja fuusioinnit suuriin kertovat, että yritykset kasvavat lainarahalla ja lainakannat kasvat. Esimerkiksi Pihlajalinna-konserni aloittaa juuri YT-neuvottelut.
Pitäisikö Suomessa punaisten varoitusvalojen palaa ja alkaa käänteen tekeminen, ennen kuin skandaali meilläkin puhkeaa?
Lähteet: