IPS/Amantha Perera

Sri Lankan faktat:

Saarivaltio Intian valtameressä Intian kaakkoispuolella

Asukkaita 21 miljoonaa

Kansallisen köyhyysrajan alla 6,7 % (2012)

Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 91,2 %

Hiilidioksidipäästöt 0,9 tonnia/asukas (2014)

Vrt. hiilidioksidipäästöt Suomi: 8,7 USA: 16,5 (2014)

Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 73/188

(Lähde: YK)

Velkaantuminen ajaa talonpojat kaupunkiin etsimään töitä.

Viime vuosi oli kauhea srilankalaisen pienviljelijän Newton Gunathilekan, 52, elämässä. Hän joutui ensi kerran 35 vuoteen hylkäämään riisipeltonsa etsiäkseen perheelleen elantoa muualta.

ILMOITUS

Vuosia jatkunut kärventävä kuivuus oli tuhonnut kaksi satoa kokonaan, ja Gunathilekalle oli kertynyt yli tuhat euroa velkaa. Hän joutui hankkiutumaan lähikaupunkiin työnhakuun.

– Mitä muutakaan saatoin tehdä? Kylässä ei ole töitä, ja pellot ovat kuivina. Kaikki lähtevät etsimään työtä muualta, Gunathileka sanoo.

Hän sai hanttihommia tupakkapelloilta ja rakennuksilta alle viiden euron päiväpalkalla. Lopulta vaimonkin täytyi etsiä satunnaistöitä, ja pari on elättänyt niillä kahta lastaan viime kuukaudet. On epävarmaa, palaavatko he koskaan viljelmilleen, vaikka kuivuus hellittäisikin.

Maaltapako kiihtyy

Vaikeutuvat olosuhteet kiihdyttävät maaltapakoa. Viranomaisten mukaan Adigaman kylästä samalla luoteisella Puttalamin alueella on lähtenyt jopa 200 henkeä parin vuoden aikana. Valtaosa heistä on nuoria.

– Lokakuusta 2016 marraskuulle 2017 ei saatu juuri lainkaan sadetta. Kolme satoa on menetetty. Kun sateisiin ei voi enää luottaa, maanviljely käy hyvin riskialttiiksi, valtion hallintoa alueella edustava Sisira Kumara tiivistää.

21 miljoonan asukkaan Sri Lankassa yli 2 miljoonaa ihmistä kärsi viime vuonna kuivuudesta, kun taas tulvat vaikeuttivat puolen miljoonan elämää. Riisisato oli heikoin yli kymmeneen vuoteen ja jäi 40 prosenttia edellisvuotisesta. YK:n mukaan viime vuoden kuivuus oli pahin 40 vuoteen.

IPS/Amantha Perera

Elanto on tiukassa

Srilankalainen riisinviljelijä joutuu raatamaan ympärivuotisesti reilun hehtaarin vainiolla ansaitakseen kuukaudessa noin sata euroa. Se pitää perheen nipin napin köyhyysrajan yläpuolella, maatalousministeriön virkamies M.W. Weerakoon laskee.

– Se ei onnistu, jos sateet oikuttelevat. Siksi viljelijät lähtevät, hän sanoo.

Tilastojen mukaan viidennes srilankalaisista on maansisäisiä muuttajia, ja liike kiihtyy ilmastonmuutoksen seurauksena.

Yritykset kiskoa elanto pellolta johtavat velkaloukkuun. Kun kuivuus oli huipussaan viime elokuussa, perheiden velkataakka oli kasvanut vuodessa 50 prosenttia, Maailman ruokaohjelman (WFP) selvitys kertoi.

Kun pankeista ei heru luottoa, talonpojat joutuvat turvautumaan epävirallisiin rahanlainaajin, jotka perivät kiskurikorkoja.

Naiset orjina Omanissa

Sri Lankan pohjoisosissa kärsitään yhä vuonna 2009 päätyneen sisällissodan seurauksista. Alueella elää paljon leskeksi jääneitä tamilinaisia, joiden on vaikea löytää työtä. Heistä tulee helppoja uhreja häikäilemättömille värväreille.

Kansalaisjärjestö Afriel pelasti viime vuonna Persianlahden Omanista 15 srilankalaisnaista, jotka eivät olleet saaneet palkkaa kuukausiin.

– Kun kotikylässä ei ole työtä, epätoivoiset naiset tarttuvat melkein mihin tahansa tarjoukseen, Afrielin johtaja Ravidra de Silva sanoo.

– Kaikille ei löytynyt kotitaloustyötä, joten meitä kierrätettiin palkatta satunnaishommissa Muscatissa kolme kuukautta, jotta välittäjät saivat rahansa, pelastettuihin kuuluva sotaleski Nathkulasinham Nesemalhar, 54, kertoo.

Englanninkielinen versio

Sri Lankan faktat:

Saarivaltio Intian valtameressä Intian kaakkoispuolella

Asukkaita 21 miljoonaa

Kansallisen köyhyysrajan alla 6,7 % (2012)

Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 91,2 %

Hiilidioksidipäästöt 0,9 tonnia/asukas (2014)

Vrt. hiilidioksidipäästöt Suomi: 8,7 USA: 16,5 (2014)

Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 73/188

(Lähde: YK)