Uusimmissa mielipidemittauksissa presidentti Sauli Niinistön kannatus on jatkanut laskuaan, mutta haastajat eivät ole päässeet sellaiseen nousuun, että toinen kierros näyttäisi todennäköiseltä.
Hämmennystä aiheuttaa suuri ero kahdessa suunnilleen samaan aikaan tehdyssä gallupissa. Alma-tutkimuksessa Niinistön kannatus on 58 prosenttia, Helsingin Sanomissa 68 prosenttia. Politiikan tutkija Erkka Railo selitti Twitterissä eroa erilaisilla tutkimusmenetelmillä. HS kysyy kaikilta, Alma kantansa päättäneiltä. ”Uskon HS:n lukujen olevan lähempänä vaalitulosta”, Railo twiittasi.
Nöyryytys odottaa keskustaa
Gallupien ja todennäköisen vaalituloksen suurin sisäpoliittinen merkitys on siinä, että pääministeripuolue keskusta saa suuren nöyryytyksen. Vasta joulukuussa ehdokkuutensa varmistanut valitsijayhdistyksen Paavo Väyrynen on kiilannut kummassakin gallupissa kolmanneksi 7–8 prosentin kannatuksella. Yli puolitoista vuotta kampanjoinut keskustan Matti Vanhanen häviää keskustan kunniapuheenjohtajalle rökäleen mitalla, vaikka puolue on pannut kaiken arvovaltansa hänen taakseen ja Väyrystä vastaan.
Presidentinvaalilla on vaikutusta puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilän asemaan muutenkin kuin edessä olevana arvovaltatappiona. Sipilä kertoo jatkoaikeistaan keskustan puoluevaltuustolle keväällä. Aiemmin hän on sitonut sen onnistumiseen hallitusohjelman toteutumisessa. Viime sunnuntaina Ylen Pääministerin haastattelutunnilla Sipilä liitti siihen mukaan myös presidentinvaalien tuloksen.
Keskustan murhe on se, että HS:n gallupin mukaan 62 prosenttia puolueen kannattajista aikoo äänestää Niinistöä. Keskustan kannattajien piirissä Väyrysen ja Vanhasen puntit ovat lähes tasan, mutta Väyrystä nostaa perussuomalaisten kannattajien siirtyminen hänen taakseen.
Puolueuskollisuudelle ei merkitystä
Yksi näiden vaalien erikoinen piirre on sekin, ettei puolueuskollisuudella ole mitään merkitystä. Vain Pekka Haaviston kannatus on suunnilleen niissä luvuissa missä puolueenkin. Alman mielipidemittauksessa hän sai 14 prosenttia, Helsingin Sanomissa 11.
Vasemmistoliiton Merja Kyllösen kannatus on 3–4 prosenttia, SDP:n Tuula Haataisen 2–4. Valtio-opin vt. professori Elina Kestilä-Kekkonen hämmästelee Alman lehdissä etenkin Niinistön vahvaa kannatusta vasemmistonkin äänestäjien parissa. Hän selittää asiaa Niinistön kampanjateemojen laajuudella. Osa niistä vetoaa vasemmistolaisiinkin.
SDP:n kannattajista Niinistöä aikoo äänestää Alman tutkimuksessa 53 prosenttia, Helsingin Sanomien mukaan peräti 75 prosenttia. Vasemmistoliittolaisista 12 prosenttia on Alman mukaan äänestämässä Niinistöä.
Vaali on siis selvästi henkilövaali.
Väyrynen myös inhotuin
Niinistön etumatka kestänee sulamisesta huolimatta loppuun asti, koska kukaan haastajista ei ole riittävän selvässä nousussa. Pekka Haaviston kannatuksen nousu on pysähtynyt, jopa hieman laskenut kampanjoiden aikana.
Väyrysen ja Laura Huhtasaaren kannatus on suhteellisen korkealla, mutta kattokin tulee nopeasti vastaan: he ovat myös kaikkein epäsuosituimmat ehdokkaat. Kun MTV:n uutiset kysyi, ketä suomalaiset eivät voisi missään tapauksessa äänestää, oli tämä kaksikko aivan omalla kymmenluvullaan. 54 prosenttia kyselyyn vastaajista piti Väyrysen ja Huhtasaaren äänestämistä mahdottomana, kun luku esimerkiksi Kyllösen, Haataisen ja Vanhasen kohdalla oli 29–35 prosenttia.