Kuntien kannattaa aktivoida työmarkkinatuen saajia ilman valtionosuuttakin. Satsaus kannattaa, koska kunnan verotuotot kasvavat ja sote- ja muissa menoissa säästetään.
Tulos perustuu kuntien vero-, työmarkkinatuki-, sote- ja työttömyyslukuihin.
Työllisyysasiantuntija, tutkimusyrittäjä Mikko Kesä muistutti Kuntaliiton ja FCG:n Työllisyysseminaarissa tiistaina, että aktivointi kannattaa pääsääntöisesti, mutta täystyöllisyyteen sillä ei ylletä.
Joka neljättä pitkäaikais- tai nuorta työtöntä ei kuntien asiantuntijoiden mukaan kyetä auttamaan tukityöllistämisellä. Työnhakijoiden toimintakyky ja valmiudet ovat sellaisia, että he tarvitsisivat moniammatillista apua. Arvio perustuu yli 14 300 asiakkaasta tehtyyn arvioon kaikkiaan 208 kunnassa.
Kunnat joutuvat punnitsemaan, haluavatko ne jatkaa työllistämispalvelujaan, kun työ- ja elinkeinotehtävät siirtyvät maakuntiin ns. kasvupalvelutehtäviksi. Joka tapauksessa pitkäaikaistyöttömien tukityöllistämisen valtionosuudet vähenevät.
”Kuntien sanktiot pysyvät”
Seminaarissa pohdittiin, mikä on tulevaisuudessa kuntien ja maakuntien työnjako työllistämisessä. Kuntien täytyy pitää huolta elinvoimaisuudestaan, mutta maakunnat vastaavat kasvupalveluista.
Pelkona on, että molemmat tekevät rinnakkain samoja tehtäviä. Pahinta olisi, että vain maakunnilla olisi pääsy tarvittaviin tietokantoihin.
Työ- ja elinkeinoministeri Jari Lindström (sin.) muistutti, että tehtävien siirrosta huolimatta kunnilla säilyvät edelleen sanktiot pitkäaikaistyöttömien työllistämisen laiminlyönnistä. Nykyisen ns. Kela-sakon korvaajasta hän ei kertonut tarkemmin.
Yli tuhat päivää työttömänä
Pirkanmaalla kokeillaan vaikeasti työllistettäville erityispalveluita. TE-toimistoille on jätetty ansiosidonnaisella päivärahalla olevat, mutta työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla olevat on siirretty kuntien työllistämispalveluihin. Mukana on Tampere ja sen 9 ympäristökuntaa.
Kokeilun myötä TE-toimistoista siirtyi liki 90 työntekijää kuntiin vahvistamaan kuntien resursseja. Tarkoituksena on löytää työtä tai koulutuspaikka noin 22 000 työttömälle, joista Tampereella asuu noin 15 000.
– Joukossa on paljon yli tuhat päivää työttöminä olleita. Tampereella on meneillään iso rakennemuutos, ohjelmajohtaja Regina Saari kertoi.
Viime elokuusta alkanut kokeilu jatkuu tämän vuoden loppuun. Kyse on Suomen suurimmasta työvoima- ja yhteispalvelun kokeilusta. Tarkoituksena on vähentää sekä pitkäaikais- että nuorisotyöttömyyttä.
Kunnille siirtyneistä valtaosa, eli 14 000, on pitkäaikaistyöttömiä. Saaren mukaan ainakin pitkäaikaistyöttömien aktivointiasteet ovat nousseet, yksin Tampereella noin 18 prosentista noin 26 prosenttiin.
Nuorisotyöttömyyttä vähennetään siten, että työvoimapalvelut on viety oppilaitoksiin. Jos vastavalmistunut ei ole saanut työpaikkaa, sitä haetaan yhdessä yrittäjäjärjestön ja kauppakamarin kanssa. Saari kehui, että oppilaitoksiin menemällä maahanmuuttajanuoret on saatu paremmin palvelujen pariin.