Lehtikuva/Emmi Korhonen

Translain muutosta kannattavat kaikki muut paitsi Laura Huhtasaari.

Amnesty kysyi presidenttiehdokkaiden kantojamuun muassa translakiin ja turvaa hakeneiden ihmisten palautuksiin. Seitsemän ehdokasta – muut kuin Laura Huhtasaari –kannattaa muutoksia translainsäädäntöön ja raiskauksen määritelmän ankkuroimista suostumuksen puutteeseen.

Eniten ehdokkaiden kantoja Amnestyn kyselyssä jakoi turvaa hakeneiden ihmisten palautusten keskeyttäminen Afganistaniin. Vuonna 2016 Afganistanissa oli enemmän siviiliuhreja kuin kertaakaan tilastohistorian aikana.

Tuula Haatainen, Pekka Haavisto, Merja Kyllönen ja Nils Torvalds ovat sitä mieltä, että Afganistanin turvallisuustilanne on niin epävakaa, että sinne ei tulisi tällä hetkellä palauttaa ketään.

”Suomen ei pidä palauttaa ihmisiä millekään turvattomalle alueelle. Meillä on Suomessa varaa toimia toisin. Kyse on arvoistamme ja siitä että tosiasiallisesti, emmekä vain paperilla ja juhlapuheissa, kunnioitamme ihmisoikeuksia”, Kyllönen kirjoittaa vastauksessaan.

Sauli Niinistön mielestä Afganistanin kohdalla ei voida antaa kaavamaista kantaa, sillä olosuhteet maan eri osissa ovat erilaiset. Niinistö jätti vastaamatta kysymykseen, mutta muistutti ehdottomasta palautuskiellosta.

ILMOITUS

”Palautuskielto sisältyy lainsäädäntöömme ja sen mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Tätä on tietysti noudatettava.”

Matti Vanhanen ei kannata palautusten keskeyttämistä, vaan luottaa viranomaisten maa-arvioihin, ja muistuttaa, että ne on pidettävä ajantasaisina.

Paavo Väyrysen mukaan turvallisuustilanne on arvioitava alueittain ja yksilöllisesti, eikä hän kannata palautusten keskeyttämistä. Laura Huhtasaari puolestaan uskoo, että Afganistanista löytyy turvallisia alueita, joihin voidaan palauttaa. Huhtasaaren mukaan turvallisuudesta ei voi täysin varmistua missään päin maailmaa.

Ehdokkaat pitävät translakia vanhentuneena

Suomen nykyisen translain mukaan henkilötunnukseensa sukupuolimerkinnän muutosta hakevan henkilön on oltava lisääntymiskyvytön eli suostuttava sterilisaatioon, esitettävä lääketieteellinen selvitys siitä että kuuluu ”vastakkaiseen sukupuoleen” ja oltava täysi-ikäinen.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisun mukaan lisääntymiskyvyttömyysvaatimus sukupuolen juridisen vahvistamisen edellytyksenä on Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen. Ihmisoikeusasiantuntijoiden mukaan transihmisten itsemääräämisoikeutta vahvistaa lääketieteellisen ja juridisen prosessin erottaminen toisistaan sekä ehdottomasta ikärajasta luopuminen.

Presidenttiehdokkaista seitsemän kannatti translain muuttamista niin, että se kunnioittaa transihmisten itsemääräämisoikeutta ja turvaa heidän ihmisoikeuksiensa toteutumisen. Laura Huhtasaari ei vastannut kysymykseen.

Sauli Niinistö ja Merja Kyllönen totesivat, ettei pakkosterilisaatio ole ihmisoikeuksien mukaista.

– Sterilisaatiovaatimuksen poistamisen lisäksi lakiin tulisi kirjata mahdollisuus jättää sukupuoli määrittelemättä, ja lain tulisi mahdollistaa juridisen sukupuolen vahvistaminen väestötietoihin omalla ilmoituksella, ilman nykyistä vaatimusta lääketieteellisestä selvityksestä, vastasi Kyllönen.