Keskustelu työttömyysturvan aktiivimallista jatkuu samaan aikaan, kun sitä vastustavalla kansalaisaloitteella on lähes 130 000 allekirjoittajaa.
Aktiivimalli syntyi valtiosihteeri Martti Hetemäen työryhmässä. Hetemäki ryhtyi viime viikolla puolustamaan sitä blogikirjoituksessa, jossa vertaillaan Suomen ja Tanskan aktiivimalleja.
Tanskassa aktiivisuusehdon täyttäminen vaatii kuusinkertaisen määrän työtunteja kuukautta kohti: Tanskassa vähintään 148 tuntia 4 kuukauden aikana ja Suomessa 18 tuntia 3 kuukauden aikana. Tanskassa alenemaa ei voi välttää palveluihin osallistumalla, minkä takia palveluhenkilöstön määrä ei liity Tanskan aktiivimalliin, Hetemäki kirjoitti.
SAK:n työttömyysturvan kehittämishankkeen hankepäällikkö Saana Siekkinen julkaisi oman Suomi–Tanska-vertailunsa maanantaina SAK:n blogissa. Siekkinen tutustui Tanskan malliin paikan päällä syksyllä.
Siekkisen mukaan aktiivimallin puolustajat eivät ole ottaneet huomioon, että Tanskassa työttömyysturvan uudistamista on jatkettu.
Työttömyysturva jopa 90 prosenttia palkasta
”Tänä vuonna koko työttömyysturvan laskenta on muutettu tuntiperusteiseksi. Samalla työttömiä kannustetaan lyhyidenkin töiden vastaanottamiseen niin, että jokainen tehty työtunti pidentää työttömyysturvaa kahdella tunnilla. Tätä voi aidosti kutsua kannustamiseksi”, hän kirjoittaa.
Siekkinen kysyy, miten on mahdollista, että Tanskassa työttömyysturva voi olla jopa 90 prosenttia edeltävästä palkasta, turvaa saa pitkään, varsinaista porrastusta ei ole – ja silti Tanskassa työllisyys on erittäin korkea. Syy on hänen nähdäkseen palvelut – ne tekivät vaikutuksen Tanskassa.
”Tanskalaiset vaikuttavat olevan hyvin sitoutuneita joustoturvamalliin ja ajattelevat työttömien palveluita ja koulutusta ensisijaisesti investointeina, eivät kuluina. Se näkyy niin käytännön toiminnassa kuin tuloksissakin”, Siekkinen kirjoittaa.
”Tanskassa jokainen työtön tavataan heti työttömyyden alussa. Usein paikalla on sekä työttömyyskassan että Suomen TE-toimistoa vastaavan Jobcenterin edustaja. Haastattelussa käydään tarkasti läpi työttömän velvollisuudet ja samalla suunnitellaan tulevaa. Vuoropuhelu on säännöllistä ja työttömiä tavataan usein. Erityisesti tuettua työtä, työharjoittelua ja koulutusta on työttömille tarjolla runsaasti. Palvelut suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten kanssa ja niiden tarpeet huomioiden.”
Palvelut eivät jätä yksin eivätkä rauhaan
Ehkä tässä on yksi selitys nopeaan uudelleen työllistymiseen, hän miettii.
Tanskan korkean työttömyysturvan kääntöpuoli ovat palvelut, jotka eivät jätä työtöntä yksin eivätkä myöskään rauhaan.
”Aktiivisuus on olennainen osa Tanskan mallia. Mutta samalla työtöntä kohdellaan inhimillisesti. Henkilökohtaisessa suunnitelmassa huomioidaan työttömän tilanne ja mahdollisuudet työn hakuun. Jos työtön unohtaa tulla sovittuun tapaamiseen, hän ei saa pitkää karenssia vaan voi korjata asian seuraavana päivänä ja menettää toimeentulon vain yhdeltä päivältä. Tanskasta voimme siis ottaa mallia myös positiiviseen kannustamiseen ja työttömien inhimilliseen kohteluun, emmekä vain etsiä uusia keppimalleja.”