Suomen Mielenterveysseuran mukaan kaikille Suomen oikeudenkäytön piirissä oleville on tarjottava välttämätön terveydenhuolto ja muuta apua kansainvälisen ihmisoikeussopimusten ja Suomen perustuslain mukaisesti.
Avun saanti mielenterveysongelmiin koskee myös paperittomia. Järjestön mielestä tämä tarkoittaa myös välttämättömän toimeentulon ja vähintäänkin hätämajoituksen järjestämistä paperittomille.
Tilanne turvapaikanhakijoiden lähtömaissa ja väliaikaisen oleskeluluvan poistaminen ovat johtaneet yhteiskunnan ulkopuolelle jäävien ns. paperittomien määrän kasvuun, järjestön liittohallitus muistuttaa.
Monelle paperittomille paluu tarkoittaisi jatkuvaa pelkoa ja jopa taistelua hengissä säilymisestä.
Ilman oleskelulupaa Suomessa olevien tilanne on erityisen vaikea. Arviot paperittomien määrästä vaihtelevat usean tuhannen haarukassa.
Yksilöllinen harkinta ajaa paperittomaksi
Vuoden 2015 turvapaikanhakijamäärän kasvun jälkeen kielteiset päätökset ovat johtaneet valituskierteeseen. Monet kokevat, että olennaisia asioita on alkuperäisessä hakemuksessa jäänyt huomioimatta. Valitusten jälkeenkin kielteisen päätöksen saaneista osa kertoo, että paluu lähtömaahan ei ole vaihtoehto.
Maahanmuuttovirasto käyttää jokaisen hakijan kohdalla yksilöllistä harkintaa. Tämä on johtanut siihen, että turvapaikanhakijoita palautetaan myös epävakaisiin maihin.
Virasto arvioi Afganistanin, Irakin ja Somalian tilanteen epävakaaksi. Tietyillä alueilla on tapahtunut muutoksia jopa huonompaan, mutta tämä ei estä palatuksia jonnekin toisaalle maahan.
Kansainvälistä suojelua ei myönnetä automaattisesti edes sellaisilta alueilta paenneille, joilla väkivallan uhka on korkea.
Monelle paperittomille paluu tarkoittaa taistelua hengissä säilymisestä. Moni ottaa mieluummin riskin ja jää paperittomana toivoen, että jossain vaiheessa avautuisi mahdollisuus työpaikkaan ja elämän normalisoimiseen.