Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n toteuttamat Nuorisovaalit järjestettiin yli 800 peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksessa tammikuun toisella viikolla. Hyväksyttyjä ääniä annettiin 65 397 ja hylättyjä 3 083. Allianssin puheenjohtajan Elisa Gebhardin mukaan äänestykseen osallistui ennätysmäärä oppilaitoksia ja nuoria äänestäjiä.
Tulos oli jatkokaudelle pyrkivän presidentti Sauli Niinistön ylivoimaa: hän sai koululaisilta 44 963 ääntä, mikä tarkoittaa 68,8 prosentin kannatusta.
Pekka Haavisto sai koululaisilta 9,8 prosentin kannatuksen, Laura Huhtasaari, 7,1, Paavo Väyrynen 4,9, Tuula Haatainen 3,0, Nils Torvalds 2,7, Matti Vanhanen 2,4 ja Merja Kyllönen 1,3 prosenttia.
Nuorisovaalien tavoitteena on tukea nuorten kiinnostusta äänestämistä, vaaleja ja yhteiskunnallista vaikuttamista kohtaan. Osana koulujen demokratiakasvatusta vaalit tarjoavat nuorille konkreettisen kokemuksen äänestämisestä. Vaaleissa äänestettiin oikeita presidenttiehdokkaita perinteisellä uurnavaalilla. Kuten varsinaisissa vaaleissa myös Nuorisovaaleissa olisi käyty tarvittaessa kaksi kierrosta.
– Nuorten, ja etenkin ensi kertaa äänestävien kannattaakin käydä uurnilla aktiivisesti. Jos nuorten äänestysinto yleisesti kohoaisi, saataisiin aikaan kestäviä ja nuorten arvojen mukaisia päätöksiä. Äänestämisestä tulee tapa, jos sen aloittaa mahdollisimman aikaisin. Nuorisovaaleissa tärkeintä onkin innostaa ja totuttaa nuoria vaikuttamaan äänestämisen keinoin. Ensimmäiset äänestyskerrat vaikuttavat yksilön äänestysaktiivisuuteen tai äänestämisestä syrjäytymiseen ratkaisevasti, Elisa Gebhard summaa.
Äänestysikärajan alentaminen 16 ikävuoteen on pitkään ollut Allianssin ja nuorisojärjestöjen agendalla.
– Nuorten into vaaleja ja äänestämistä kohtaan on nousussa, jos tarkastellaan Nuorisovaalien äänestäjämääriä ja nuorisobarometrejä edellisvuosilta. Äänioikeusikärajaa laskemalla saataisiin nuorten ääni painavammaksi, kun tällä hetkellä päätöksenteossa korostuvat vanhempien sukupolvien arvot.
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi on valtakunnallinen nuorisotyön palvelu- ja vaikuttajajärjestö. Se on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton edunvalvoja, jonka jäseninä on yli 120 valtakunnallista nuoriso- tai kasvatusalan järjestöä. Nuorisovaalit on toteutettu keskeytyksettä jo yhdeksissä eduskuntavaaleissa, lisäksi presidentinvaalien yhteydessä vuonna 2012, Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2014 ja kuntavaaleissa vuonna 2017.
Ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona
Oikeat presidentinvaalit alkavat jo keskiviikkona 17. tammikuuta. Ennakkoäänestys kestää kotimaassa viikon, joten viimeinen ennakkoäänestyspäivä on tiistai 23. tammikuuta.
Presidentinvaalissa voi äänestää joko vaalipäivänä tai ennakkoon ennakkoäänestysaikana. Äänestäjän on esitettävä vaalivirkailijalle kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi passi, henkilökortti tai ajokortti.
Äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Kotimaan ennakkoäänestyspaikkoja on muun muassa kirjastoissa, kunnan- ja kaupungintaloissa sekä kauppakeskuksissa. Ulkomailla ennakkoäänestyspaikkoja ovat asetuksella määrätyt Suomen edustustot ja niiden toimipisteet.
Tiedot kaikkien ennakkoäänestyspaikkojen sijainnista ja aukiolosta ovat verkkosivuilla vaalit.fi. Ennakkoäänestyspaikoista saa tietoa myös maksuttomasta puhelinpalvelusta numerossa 0800 9 4770.
Vaalipäivä on sunnuntai 28. tammikuuta. Silloin saa äänestää vain omassa äänestyspaikassa, joka on kerrottu postitse tulleessa ilmoituskortissa. Vaalipäivänä äänestyspaikat ovat avoinna kello 9–20.