Suomen itsenäisyyden juhlavuosi viimeistään osoitti, ettei ole olemassa ”suomalaisuutta”, josta pitäisi olla ylpeä ja jota pitäisi vaalia. Juhlahumussa suomalaisen hyvinvointivaltion rakentaneelle kansalle ja sen jälkipolville ei arvoa annettu, vaikka virallisesti juhlavuoden teema oli ”yhdessä”.
Suomessa asuu näkymätön kansa, joka on pyristellyt valtioeliitin kuritettavana itsenäisyytemme alusta lähtien. Sisällissodan jälkimainingeissa kansaa tapatettiin estottomasti kostona eliitin pyrkimyksiä vastaan nousemisesta. Vapaussota on heidän henkisten jälkeläistensä käyttämä nimitys pienimuotoiselle kansanmurhalle.
”Kapinoinut” kansa menetti demokraattiset oikeutensa vuosikymmeniksi ja sai ne vasta toisen maailmansodan päätyttyä takaisin. Sen jälkeen alkoikin tapahtua. Eliitin vainoista ja vastatoimista huolimatta työväenliikkeen alle järjestäytynyt kansa taisteli itselleen ja jälkeläisilleen oikeuden hyvinvointiin, terveyteen ja vapauteen.
Se, että suomalainen hyvinvointivaltio olisi syntynyt yhteistyöllä, on historiankirjoituksemme suurin myytti.
Se, että suomalainen hyvinvointivaltio olisi syntynyt yhteistyöllä, on historiankirjoituksemme suurin myytti. Jokainen työehtosopimuksen työntekijää suojeleva kohta ja sosiaaliturva-, työturvallisuus- tai työlainsäädännön muutos vaati poliittista painostusta ja lakkoilua vuosikymmenien ajan. Työnantajien ja isänmaanystäviksi itseään kutsuneiden eliitin miesten pistäessä hanttiin jokaisessa käänteessä.
Kansa joutui rakentamaan Suomen menestystarinan työpaikan lattialta käsin. Kansan työn kautta syntyneillä verovaroilla kustannettiin koulutusjärjestelmä, sosiaaliturva ja muut nyky-Suomen menestyksen avaimet. Samalla eliitti kuori vuosisadan loppua kohti alati kasvavan osuutensa päältä muistaen halveksia ja vähätellä varallisuutensa kartuttajia.
Keskiluokkaistuminen ja onnistunut historiapropaganda mahdollistavat nykyiset laajamittaiset tavallisiin kansalaisiin kohdistuvat rankaisutoimet. Vaikka Suomi on rikkaampi kuin koskaan, sitä hallitsee toistaiseksi eliitti, jolla on yhtä paljon hyvää tahtoa kuin viime vuosisadan alussa.