Kansan Uutisten haastattelussa (29.12.) professori Jukka Kekkonen toteaa, että sisällissota-sana on ”neutraali verrattuna muihin käsitteisiin”. Samaa mieltä tuntuu olevan Kansan Uutisten toimittajakuntakin, joka on muutaman vuosikymmenen kuluessa lakannut puhumasta kansalaissodasta.
Jos professori Kekkosen perustelu olisi pätevä, sisällissota olisi vakiintunut sana myös eurooppalaisissa valtakielissä. Näin ei kuitenkaan ole laita. Kaikissa niissä puhutaan kansalaissodasta.
Lähtökohtana on epäilemättä latina, jossa vastaava termi kuuluu bellum civile. Sen mukaisesti on muodostettu niin englannin civil war kuin romaanisten kielten ilmaisut (esim. ranskan guerre civile). Vastaavasti myös saksa (Bürgerkrieg) ja venäjä (graždanskaja voina) puhuvat kansalaissodasta.
Suomen kielen sisällissota-sana on siis poikkeus yleiseurooppalaisesta kielenkäytöstä. Siksi ei olekaan ihme, että vielä joitakin vuosikymmenien sitten meillä julkisessa sanassa puhuttiin yleisesti kansalaissodasta. Yhteiskunta- ja kielitieteilijät voisivat ehkä kertoa, miksi Suomessa sittemmin on alettu karttaa tätä muualla vakiintunutta sanaa.
Tarmo Malmberg
Tampere