Kommentti: Kaupungeille isompi vastuu ympäristöasioissa
Kun väkeä on maapallolla yli seitsemän miljardia, on helppo vähätellä yhden ihmisen ympäristötekojen merkitystä. Ilmasto-ongelmien ratkaiseminen sysätään mieluummin isoille yrityksille ja valtioille: mitä suurempi toimija sitä enemmän sille annetaan vastuuta päästöjen vähentämiseksi, uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämiseksi tai kiertotalouden edistämiseksi.
Näin useasti on hyvä tehdäkin. Tärkeintä on kuitenkin oivaltaa, että ympäristö ja ilmasto ovat kaikille yhteisiä, ja jos ne joutuvat ongelmiin, se koskettaa jokaista. Globaalin kaupungistumisen aikana meitä ”jokaisia” asuu nyt enemmän kaupungeissa kuin maaseudulla, siksi kaupunkien tulisi ottaa nykyistä isompi rooli ilmastokysymysten ratkaisemisessa.
Pienempinä yksikköinä kaupungit ovat raskasliikkeistä ja byrokraattista valtiota ketterämpiä ja avoimempia kokeilemaan uusia ideoita. Kaupunki päättäjineen koetaan myös omaa arkeamme lähempänä olevaksi kuin valtiovalta ja korulauseita suoltavat hallituksen puhuvat päät.
Vaasassa on paljon energia-alan osaamista ja yrityksiä, joiden työllistämisvaikutus on suuri.
Kaupungeilla onkin paremmat ja konkreettisemmat keinot osallistaa myös asukkaat mukaan ympäristöajatteluun. Kaupunkilaisena uskon, että ympäristöystävälliset toimet voivat niissä päästä nopeasti käytäntöön – varsinkin, jos jokainen tekee voitavansa.
Ympäristöhommiin on toki jo ryhdytty. Kaupunkien omat tavoitteet lähtevät jätteiden lajittelusta aina uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen, mutta yhä useampi on asettanut tähtäimekseen jo täyden hiilineutraaliuden. Sille on syytä nostaa hattua – vaikka virtuaalisesti!
Tarja Rannisto
Vaasan energia- ja ilmasto-ohjelma on Suomen kunnianhimoisimpia. Vuonna 2016 asetetuista tavoitteista osa on jo saavutettu, kun ympäristötoimet tulivat osaksi asukkaiden arkea.
Vaasassa ymmärrettiin, että ylhäältä päin asukkaiden elintapoja ei voi sanella. Samoin oivallettiin, että pelkästään määräämällä ja sääntelemällä ympäristöystävälliset käytännöt eivät juurru arkeen. Kaupunki kutsui kuntalaiset ideoimaan verkossa muun muassa kestävää energiahuoltoa ja hiilijalanjäljen pienentämistä tukevia toimia.
– Matalan kynnyksen osallistumiskanava oli onnistunut väylä, ja saimme paljon hyviä ehdotuksia, toteaa Anneli Lehto, Vaasan Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja.
Lehdon mukaan näkee selkeästi, että ilmastonmuutos ja sen merkitys on ihmisillä jo niin hyvin tiedossa, että eri osapuolet on helppo saada toimimaan yhteisen edun puolesta.
– Jotta kuntalaisia saataisiin jatkossakin mukaan ja tuottamaan ideoita, järjestämme muun muassa kuntalaisten tapaamisia ja asukasiltoja, joissa on erilaisia tapahtumia ja puheenvuoroja ilmastoon ja energiaan liittyen. Kehitämme jatkuvasti lisää aktivoivaan toimintaan tähtääviä keinoja.
Parin vuoden aikana Vaasassa on tapahtunut paljon, mistä muut kaupungit voisivat ottaa mallia.
Energia-alan koulutusta
yritysten kanssa
Vaasan alueen energia-alan yritykset visioivat Vaasasta Pohjolan energiapääkaupunkia. Siihen on hyvät mahdollisuudet, sillä Vaasassa on paljon alan osaamista ja yrityksiä, joiden työllistämisvaikutus on suuri.
Vaasassa on myös viisi korkeakoulua, Vaasan yliopisto, suomen- ja ruotsinkieliset ammattikorkeakoulut sekä Åbo Akademin Vaasan yksikkö, jotka tekevät yhteistyötä energia-alan toimijoiden kanssa kouluttamalla tulevaisuuden osaajia.
Vastavuoroisesti uudet ja innovatiiviset osaajat mahdollisesti työllistyvät alueen yrityksissä.
– Energia- ja ilmasto-ohjelma on lähtenyt hyvin käyntiin jokaisella tasolla. Iloksemme Vaasan energiaklusterista puhutaan jo kansainvälisestikin ja siihen on liittynyt yli 140 valtakunnallisia uusiutuvaan energiaan perustuvia ratkaisuja valmistavia yrityksiä, Anneli Lehto kertoo innokkaasti.
Ympäristökasvatus mukana
koko elämän
Ihmisen elinkaaren mukainen ympäristö- ja ilmastokasvatus alkaa päiväkodeissa, joissa lapsille opetetaan muun muassa kierrätystä ja energiansäästöä. Esimerkiksi kaupungin järjestämällä energiansäästöviikolla kaikki esikoululaiset opetettiin matkustamaan bussilla ja lajittelemaan jätettä.
– Tapahtuma onnistui kiitettävästi ja sai Motivalta kehuja. Nyt tapahtuma on tarkoitus järjestää vuosittain ja jopa valtakunnallisesti. Pyrkimys on, että ympäristöteot juurtuvat kasvavan ihmisen toimintatapoihin, sanoo Lehto.
Vaasalaiset Variskan ja Huutoniemen peruskoulut ovat ympäristökasvatuksen osalta mukana Vihreä lippu -hankkeessa. Näissä kouluissa jokaisella luokka-asteella on ympäristöön liittyvää toimintaa, kuten kierrätystä, luontoretkiä sekä vierailuita Vaasan alueen ympäristöön ja ympäristöalan toimijoihin, kuten jätteenpolttolaitokseen.
– Vihreä lippu -kouluissa tutustuminen ympäristöystävälliseen ajatteluun kuuluu opetussuunnitelmaan. Esimerkiksi energia-asioita opitaan käytännön kautta, kun nähdään, kuinka banaaninkuoresta tulee biokaasua, jolla voidaan lämmittää vaikka läheinen urheiluhalli.
Ruokahävikki kuormittaa ympäristöä turhaan
Luonnonvarakeskuksen mukaan EU:n kiertotalouspaketin tavoitteena on hävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Vaasan ruokapalveluissa tähän on tartuttu ja alettu kiinnittää erityistä huomiota ruokatalouteen.
– Yksinkertainen keino hävikin vähentämiseksi on myydä edullisesti eteenpäin tai antaa tarvitsijoille kaikki sellainen ruokahävikki, joka voidaan käyttää ravintona, Anneli Lehto toteaa.
Ruokapalvelussa myös tarkistetaan tapoja laskea valmistettavan ruoan määrä niin, että ylijäämää tulee mahdollisimmanvähän.
– Kannustamme nuoriakin ruokailemaan oppilaitoksissaan lähikaupan tai kahvilan sijaan, jotta kouluruoan hävikkiä ei pääse syntymään. Pyrimme siksi selvittämään nuorien makutottumuksia, jotta koulut voivat tarjota ruokatietoisille oppilaille maistuvaa ruokaa.
– Kaupunginvaltuustossa vasemmistoliitto nostaa ilmastoystävällisiä ideoita ja ajatuksia Vaasan kehittämiseksi ja kannustaa muitakin puolueita kiinnittämään huomiota joukkoliikenteeseen ja pyöräteihin panostamiseen hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
Vaasan kaupunki toimii mallina muille toimijoille ja asukkaille. Kaupungille hommattiin esimerkiksi kokouspyörät, joita kaupungin työntekijät voivat käyttää työpäivän aikaiseen liikkumiseen auton sijaan.
– Ympäristöstä huolehtiminen on siten samalla asukkaiden terveydestä huolehtimista, Lehto kiteyttää.
Kommentti: Kaupungeille isompi vastuu ympäristöasioissa
Kun väkeä on maapallolla yli seitsemän miljardia, on helppo vähätellä yhden ihmisen ympäristötekojen merkitystä. Ilmasto-ongelmien ratkaiseminen sysätään mieluummin isoille yrityksille ja valtioille: mitä suurempi toimija sitä enemmän sille annetaan vastuuta päästöjen vähentämiseksi, uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämiseksi tai kiertotalouden edistämiseksi.
Näin useasti on hyvä tehdäkin. Tärkeintä on kuitenkin oivaltaa, että ympäristö ja ilmasto ovat kaikille yhteisiä, ja jos ne joutuvat ongelmiin, se koskettaa jokaista. Globaalin kaupungistumisen aikana meitä ”jokaisia” asuu nyt enemmän kaupungeissa kuin maaseudulla, siksi kaupunkien tulisi ottaa nykyistä isompi rooli ilmastokysymysten ratkaisemisessa.
Pienempinä yksikköinä kaupungit ovat raskasliikkeistä ja byrokraattista valtiota ketterämpiä ja avoimempia kokeilemaan uusia ideoita. Kaupunki päättäjineen koetaan myös omaa arkeamme lähempänä olevaksi kuin valtiovalta ja korulauseita suoltavat hallituksen puhuvat päät.
Vaasassa on paljon energia-alan osaamista ja yrityksiä, joiden työllistämisvaikutus on suuri.
Kaupungeilla onkin paremmat ja konkreettisemmat keinot osallistaa myös asukkaat mukaan ympäristöajatteluun. Kaupunkilaisena uskon, että ympäristöystävälliset toimet voivat niissä päästä nopeasti käytäntöön – varsinkin, jos jokainen tekee voitavansa.
Ympäristöhommiin on toki jo ryhdytty. Kaupunkien omat tavoitteet lähtevät jätteiden lajittelusta aina uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen, mutta yhä useampi on asettanut tähtäimekseen jo täyden hiilineutraaliuden. Sille on syytä nostaa hattua – vaikka virtuaalisesti!
Tarja Rannisto