Itävallan liittopresidentti Alexander Van der Bellen nimitti joulun alla Sebastian Kurzin johtaman konservatiivisen kansanpuolueen (ÖVP) ja Heinz-Christian Strachen luotsaaman äärioikeistolaisen vapauspuolueen (FPÖ) hallituksen. Presidentti oli ilmoittanut etukäteen, ettei nimitä ministereiksi tiettyjä vapauspuolueen poliitikkoja. Kurz ja Strache ottivat ilmoituksen varteen.
Syksyn vaalit osoittivat Itävallan heilahtaneen tuntuvasti oikealle. Se koskee myös sosiaalidemokraatteja (SPÖ), jotka omaksuivat aineksia oikeiston pakolaispolitiikasta. SPÖ istuu yhdessä FPÖ:n kanssa Burgenlandin osavaltion hallituksessa. Wienin demareille tämä ei tulisi kuuloonkaan.
Äärioikeistolaisuuden
edelläkävijä
Äärioikeistolaiset veljeskunnat vaikuttavat vapauspuolueen politiikkaan.
Itävallassa on äärioikeistolaisuudelle vanhaa maaperää. Maa ei ole – toisin kuin Saksa – tehnyt kunnolla tiliä natsimenneisyydestään. Perustuslaki velvoittaa kitkemään natsismin jäänteet yhteiskunnasta ja politiikasta ja kieltää edistämästä suur-Saksan ideaa. Maassa toimii kuitenkin tällaista ajatustapaa ylläpitäviä veljeskuntia (Burschenschaften).
Sotienjälkeisessä Euroopassa Itävalta oli ensimmäinen maa, jossa äärioikeistolainen puolue pääsi vaikuttavaan asemaan. Jörg Haiderin johtama FPÖ nousi 1990 kolmen suuren puolueen joukkoon ja 1999 toiseksi ohi ÖVP:n.
Sosiaalidemokraattien ja konservatiivien neuvottelujen kariuduttua ÖVP:n johtaja Wolfgang Schüssel kokosi FPÖn kanssa hallituksen, joka aloitti helmikuussa 2000. Seurauksena oli viikkoja kestäneitä mielenosoituksia ja muiden EU-maiden Itävaltaan kohdistamia sanktioita.
Äärioikeistolaiset veljeskunnat ovat Haiderin ajoista saakka vaikuttaneet FPÖ:n politiikkaan. Puolueen johdossa olevilla, kuten Kurzin hallituksen varakansleri Strachella ja sisäministeri Herbert Kicklillä, entisellä puoluesihteerillä, on puolestaan läheiset suhteet veljeskuntiin.
Kun edellinen liittokansleri, SPÖ:n Christian Kern, piti 9. marraskuuta parlamentissa puheen kristalliyön, natsien juutalaisiin 1938 kohdistaman väkivalta-aallon muistolle, kansanedustajat taputtivat – paitsi FPÖ:n edustajat.
Äärioikeistoon perehtynyt itävaltalainen tutkija Hans-Henning Scharsach arvelee Der Spiegelin haastattelussa, etteivät FPÖ:tä äänestäneet useinkaan huomaa, kuinka oikealla puolue on. FPÖ:n luomat uhkakuvat ja pelot saavat heidät tukemaan puoluetta. Hän arvioi, että 5–10 prosenttia äänestää FPÖ:tä sen uusnatsihenkisen ja antisemitistisen politiikan vuoksi.
Visegrad-ryhmän
ulkojäseneksi?
EU-politiikan arveltiin muodostuvan ongelmaksi sekä hallituspuolueiden kesken että suhteessa liittopresidenttiin. ÖVP:n suhde eurooppalaiseen yhteistyöhön on kritiikistä huolimatta periaatteessa myönteinen, kun taas FPÖ kuuluu EU:ssa samaan ryhmään muun muassa Ranskan Kansallisen rintaman kanssa.
Liittopresidentti Alexander Van der Bellen teki selväksi, ettei hän nimitä hallitusta, joka kaavailisi Itävallan lähtöä EU:sta. ”Öxit” on suljettu pois. FPÖ joutui luopumaan ajatuksesta järjestää mielipidetiedustelu Itävallan jäsenyydestä.
Kun liittokansleri Kurz kävi Brysselissä vakuuttamassa hallituksensa EU-mielisyyttä, komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi EU:n mittaavan Itävallan hallitusta sen teoilla.
Kurzin hallituksen ohjelman EU:ta koskevat kohdat ovat miltei identtisiä niin sanottujen Visegrad-maiden – Puolan, Slovakian, Tšekin ja Unkarin – tavoitteiden kanssa.
Itävalta haluaa rajoittaa EU:ssa yhteisesti päätettävien asioiden määrää ja niiden sitovuutta sekä vastaavasti jättää enemmän asioita kunkin jäsenmaan itsensä ratkaistavaksi.
Rahat ja kännykät
pois pakolaisilta
Kurzin hallituksen yhtenä painopistealueena on maahanmuuttopolitiikan tiukentaminen.
Jo edellisen hallituksen ulkoministerinä toimiessaan Kurz arvosteli EU:n pakolaispolitiikkaa. Itävalta ei hyväksy EU:n jäsenmaille määräämiä pakolaiskiintiöitä, vaan kunkin maan pitäisi itse saada päättää pakolaispolitiikastaan.
Itävalta vaatii pakolaisten tulon estämistä Euroopan ulkorajojen valvontaa tiukentamalla. Pakolaisille pitää rakentaa leirejä Euroopan ulkopuolelle.
Jos pakolainen kuitenkin päätyy Itävallan rajalle, häneltä otetaan pois käteinen raha ja puhelin. Rahoilla kustannetaan pakolaisten oleskelua heidän tilanteensa selvittämisen aikana. Puhelin päätyy viranomaisille, jotka tutkivat sen sisällön.
Hallitus karsii pakolaisten sosiaalisia tukia ja puuttuu heitä tutkineiden lääkärien salassapitovelvollisuuteen.
”Tämä hallitus tarjoaa kylmyyttä.” Näin Wienissä hallitusta vastaan mieltään osoittaneet. Eikä vain pakolaisille, sillä hallitus valmistelee myös laajempia leikkauksia ja säästöjä.