Lehtikuva/Roni Rekomaa

Lastensuojelu kuten muukin sosiaalityö on jäänyt lapsipuolen asemaan sote-uudistuksessa.

Lastensuojelu siirtyy maakunnille sote-uudistuksen myötä. Valtaosa kunnista eli lähes 66 prosenttia on enemmän tai vähemmän huolissaan siitä, miten lastensuojelun palvelut järjestetään sote-uudistuksen jälkeen.

Kuntaliitto kysyi viime vuoden loppupuolella kuntien näkemyksiä lastensuojelusta sote-uudistuksessa.

Viidennes vastanneista ei osannut edes sanoa, miten lastensuojelun erityiskysymykset ja palvelutarpeet otetaan huomioon maakuntien sote-valmistelussa.

Lastensuojelun siirtyminen maakuntiin huolettaa kunnissa, sillä tietoa on liian vähän palvelujen erityistarpeiden huomioon ottamisesta.

Alustavien tulosten mukaan vain neljäsosa vastanneista koki tietävänsä riittävästi lastensuojelun palvelujen valmistelusta maakunnassaan. Saman verran arvioi, että lastensuojeluun liittyvät kysymykset ja palvelutarpeet tulevat hyvin huomioiduksi maakunnallisessa sote-valmistelussa.

Viidennes lastensuojeluselvitykseen vastanneista ei osannut arvioida, että otetaanko lastensuojelun erityiskysymykset ylipäätään huomioon.

ILMOITUS

Lastensuojelu siirtyy kriisitunnelmissa maakuntiin

Mistään pienestä marginaaliryhmästä ei ole kyse. Lastensuojelun asiakkaiden määrä oli 57 800 lasta ja nuorta vuonna 2016. Samaan aikaan kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 17 330 lasta ja nuorta ja huostaan otettuina 10 400 lasta.

Ylen viime vuoden loppupuolella lastensuojelun ylitarkastajille tekemän kyselyn mukaan lastensuojelu näyttää olevan kriisissä jo ennen sote-muutosta. Pulaa on pätevistä työntekijöistä, huostaanotot myöhästyvät ja kunnille on annettu toistuvasti uhkasakkoja.

Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja aloitti tällä viikolla arviointityön, jossa etsitään ratkaisuja lastensuojelutyön kuormittavuuteen ja työntekijöiden vaihtuvuuteen. Työ kestää vuoden loppuun saakka.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on vierittänyt syytä kunnille.

”Olemme lisänneet Sipilän hallituksen aikana 10 miljoonaa lisää rahaa kuntien valtionosuuksiin nimenomaan lastensuojelussa tehtävään työhön. Missä tämä näkyy? Rohkenen vedota kuntapäättäjiin asiassa. Satsatkaa lastensuojeluun.”, hän kirjoitti blogissaan.

Saarikko taipui selvityksen tekemiseen, kun sitä vaadittiin häneltä eduskunnan kyselytunnilla.

Perheiden palvelut hajoavat eri tahoille

Valinnanvapausesityksestä annetuissa lausunnoissa mainittiin erityiseksi ongelmaksi monenlaisia palveluja tarvitsevat lapset ja perheet. Perheillä on tietyillä alueilla nykyisin mahdollisuus saada esimerkiksi tilapäistä kotiapua ilman sosiaalihuollon päätöstä ja palvelutarpeen arviointityötä. Tällaisen avun saanti uudessa järjestelmässä arvioitiin hankalaksi.

Useissa lausunnoissa todettiin, että esitetyn lakiluonnoksen ja hallituksen kärkihankkeena toteutettavan lastensuojelun LAPE-hankkeen välillä on ristiriita. LAPE-hankkeessa pyritään lasten ja perheiden palveluiden rakentamiseen yhden luukun periaatteen mukaan.

Nyt perheiden palvelut hajoavat eri tahoille. Lasten, nuorten ja perheiden käyttämät palvelut ovat pääosin muita kuin sote-palveluita, kuten esimerkiksi varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen opetus, nuorisotyö, vapaa-ajan harrastukset ja kulttuuri.

Pelkkä sote-palveluiden integraatio ei riitä lasten, nuorten ja perheiden palveluintegraation toteutumiseksi. Myös ennalta ehkäiseminen on pääosin kuntien vastuulla ja vähäisten hyvinvointirahojen varassa.

Sen sijaan lastensuojelun jättämistä maakunnan vastuulle ja kokonaan valinnanvapauden ulkopuolelle pidetään perusteltuna.