Lehtikuva/Zoom Dosso

Liberian presidentiksi viime joulukuun lopussa valitun George Weahin suurimmat saavutukset tulevat toistaiseksi futiksen saralta. Tuskin kukaan valtionjohtaja on nimittäin valittu maailman parhaaksi jalkapalloilijaksi kuten Weah vuonna 1995. Hän nappasi tuolloin myös toimittajien jakaman Ballon d’Or -palkinnon, jolloin muuan Kuningas eli Jari Litmanen oli kisassa kolmas.

Weah äänestettiin kaksi kautta maansa presidenttinä toimineen, vapaaehtoisesti tehtävästä poisjääneen Ellen Sirleaf Johnsonin seuraajaksi toisella ehdokkuuskerrallaan. Ensimmäistä kertaa hän tavoitteli Liberian johtajuutta vuonna 2005 lähes välittömästi ammattilaisuransa päätyttyä. Välillä pitkään muun muassa USA:ssa vaikuttanut Weah valittiin maansa parlamenttiin vuonna 2014.

Weahin maineteot tuskin riittävät Liberian pelastamiseen.

Kärkipelaajana viihtynyt Weah pelasi huippuvuosinaan muun muassa Monacon, PSG:n, AC Milanin ja Chelsean riveissä. Jalkapalloilijana Weah oli kokonaisvaltainen pakkaus. Hän oli nopea, taitava ja kykeni pelaamaan luontevasti myös rangaistusalueen ulkopuolella.

Weah oli myös valmis tekemään työtä koko joukkueen eteen. Hänen yhteiskunnallinen toimeliaisuutensa käynnistyi muun muassa rasisminvastaisessa työssä jo pelivuosien aikana. Maajoukkueessa pelatessaan hän maksoi ulkomaille suuntautuneet pelimatkat, kun Liberian palloliiton kassa oli tyhjä.

Vaikuttamistyössä hänen kannuksensa ovat vielä laihat. Weah on nähty harvoin Liberian parlamentissa, eikä hän ole juuri edistänyt minkäänlaista lainsäädäntöä maassaan.

ILMOITUS

Häntä on kritisoitu myös muodollisen sivistyksen niukkuudesta, mutta tämä on kääntynyt äänestäjien silmissä hyveeksi, sillä keskiverto liberialainen on kouluttamaton slumminuori. Weah nousi myös itse kadulta tähteyteen 1980-luvulla, kun tuolloin Monacoa valmentanut Arsene Wenger löysi hänet Afrikan kentiltä.

Weah nosti presidentinvaalikampanjassaan keskeisimmäksi teemaksi juuri köyhyydenvastaisen työn. Siinä hänellä onkin työsarkaa, koska suurin osa liberialaisista elää työttöminä ilman sähköä ja juoksevaa vettä.

Vaikka vallansiirto tapahtui demokratian pelisääntöjen mukaan, on kohua herättänyt muun muassa Weahin varapresidenttiehdokas Jewel Howard-Taylor. Tämä on Liberian entisen diktaattorin, nyttemmin Isossa-Britanniassa sotarikoksista vankilassa istuvan Charles Taylorin entinen puoliso. Taylorin on väitetty vetelevän naruja Weahin kabinetin kulisseissa, mutta Weah itse kiistää kaiken yhteistyön. Tuore presidentti ei varmasti halua leimautua Taylorin käsikassaraksi, koska tämän valtakaudella Liberiassa raivonneessa sisällissodassa kuoli jopa 200 000 ihmistä.

Weahin astuessa Nobelin rauhanpalkinnon saaneen, Afrikan ensimmäisen vaaleilla valitun naispresidentin Johnson Sirleafin seuraajaksi, odotukset ovat kovat. Aika on kullannut Liberiassakin verenvuodatuksen muistoja, koska Taylorin aikaa toisaalta myös haikaillaan ebola-epidemian rampautettua maan talouskasvun muutama vuosi sitten.

Silti Weahin maineteot tuskin riittävät Liberian pelastamiseen. Niitä hänellä tosin riittää ainakin peliuraltaan, koska esimerkiksi syyskuussa 1996 tehty maali Hellas Veronaa vastaan kuuluu eurofutiksen legendoihin. Tuolloin Weah sai pallon omalla rangaistusalueella kulman jälkitilanteesta, otti pelivälineen haltuun, spurttasi koko kentän lävitse, harhautti pirueteillaan monen monituista vastustajaa, ja tykitti pallon pilkun kohdalta maaliin. Tuo oli Weahin 114 matsin Milan-uran todennäköisesti komein täysosuma kaikista 46:sta.

Vaikka presidentti Weah on legenda jo eläessään, vakiorivillä hänen saavutuksensa jäävät sivuseikaksi. FA Cupissa Norwichin kanssa tasapeliin jäänyt, rotaatiomiehistöä peluuttanut Chelsea saa vastaansa Leicesterin. Myös se tahkosi cup-kierroksella maalittoman lopputuloksen Ykkösliigan Fleetwoodin kanssa. Näin ollen molemmille Valioliigaseuroille tulee lisää otteluruuhkaa uusintojen merkeissä.

Kömmähdyksistä huolimatta Chelsea on niittänyt menestystä ainakin siirtomarkkinoilla, koska se sai ostettua viikko sitten Evertonin erinomaisen keskikenttäpelaajan Ross Barkleyn noin 17 miljoonan euron ”pilkkahintaan”. Koska Barkley ei olisi tehnyt Evertonin kanssa jatkosopimusta, oli nyt viimeinen paikka ottaa vähät rahat pois. Tässä ottelussa muukin materiaaliero ratkaisee ykkösen puolesta.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 13.1. kello 16.58. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1, 1(X), 1, 2(X), X, 1(2), 1, 1(2), 1(X), 1, 1(2), X, 2.

VIIKON VÄITE: Huuhkajien ikärakenne nuortuu ”Malmin Gattuson” eli Perparim Hetemaj’n päättäessä maajoukkueuransa. On valitettavaa, että myös Niklas Moisander jätti edustuspaidan kolmekymppisenä. Suomi tarvitsisi jatkossa myös kokeneita pelaajia menestystä saalistaakseen, joten toivottavasti Tim Sparv ja Kasper Hämäläinen ovat tulevaisuudessakin Markku Kanervan käytettävissä.