Monisairaat siilojen välissä
Paljon sote-palveluita tarvitset ihmiset keskiöön -tutkimuksen toteuttamisesta vastasi Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos.
Tutkimus toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Parempi Arki -hankkeen kanssa, joka on osa sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama KASTE-hanke vuosina 2015–2017.
Hankkeessa oli mukana Väli-Suomen alueelta yli 50 kuntaa ja yhteensä 250 kuntatoimijaa eli kentän sote-ammattilaista.
Mukana oli sote-ammattilaisia Etelä-Pohjanmaalta, Pirkanmaalta, Kanta-Hämeestä, Päijät-Hämeestä ja Pohjanmaalta.
Asiakkaita auttavat ammattilaiset ovat usein neuvottomia.
Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevat ihmiset eksyvät, uupuvat ja turhautuvat sekavassa palveluviidakossa. Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut, että monisairaat saisivat parempia palveluja ja kustannustehokkaasti.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön selvityksen mukaan tämä on epävarmaa. Nykyisin kukaan ei tunnu tietävän, mikä taho vastaa mistäkin asiasta ja kenen puoleen pitäisi kääntyä.
Myös sote-uudistuksen jälkeen sama meno uhkaa jatkua. Valinnanvapaus tuo kentälle paljon uusia toimijoita. Vaarana on, että yksityisten palveluntarjoajien mukaantulo vaikeuttaa ongelmaa entisestään.
Sote-ammattilaiset nostavat esiin tietojärjestelmäongelmat. Ne kärjistyvät paljon erilaisia sotepalveluja tarvitsevien asiakkaiden kohdalla. Eräällä alueella oli käytössä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluissa sekä saman alueen sairaalassa kaikissa eri tietojärjestelmät, jotka eivät kommunikoi keskenään.
Sote-ammattilaisten mukaan ongelmia ovat muun muassa asiakassuunnitelman käytettävyys, käyttöoikeudet ja tiedon vaihto eri palveluntarjoajien välillä.
Ammattilaiset omissa siiloissaan
Haastateltavat toivat esiin yhteistyön ongelmia erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen välillä. Kärjistetysti taustalla olevia ennakkoluuloja ja asenteita voi kuvata siten, että erikoissairaanhoito eristäytyy ja perusterveydenhuolto luulee olevansa kaikkivoipa.
Sosiaalitoimen ammattilaiset uskovat olevansa ainoita, jotka näkevät asiakkaan kokonaisuutena. Terveyspuolella ihmetellään, mihin sosiaalitoimea oikeastaan tarvitaankaan.
Asiakkaita auttavat ammattilaiset ovat usein neuvottomia. Toisten työtä ei tunneta, eikä yhteistyölle ole sovittuja malleja. Kohtaamiset asiakkaiden ja toisten ammattilaisten kanssa ovat haastavia ja aiheuttavat ristiriitaisia ajatuksia ja tunnekuormaa, joka rasittaa kaikkia osapuolia.
Tutkijat Anneli Hujala ja Johanna Lammintakanen huomauttavat, että erikoissairaanhoidossa psykiatrian erikoisalalla yhteistyö muiden sektoreiden kanssa on ollut jo pitkään hyvin yleistä. Sitä on tehty paljon, varsinkin haastavimpien asiakkaiden kohdalla ja esimerkiksi kotiuttamisten yhteydessä.
Psykiatriaa edustava tutkimukseen osallistuja totesikin, että hänestä Parempi Arki -hankkeessa yllättävintä oli huomata, kuinka vähän verkostomaista yhteistyötä muualla tehtiin.
Monisairaiden palvelut maakuntiin ja sotekeskuksiin
Sote-uudistuksen yhteydessä on vedottu siihen, että pieni joukko – arviolta 10–20 prosenttia väestöstä – aiheuttaa suurimman osan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista.
Näiden monisairaiden ihmisten tarpeet eroavat toisistaan, eikä sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteisasiakkaita voi irrottaa yhdeksi ryhmäksi.
Hyvin usein ihminen tarvitsee sekä terveys- että sosiaalipalveluja. Esimerkiksi yksinäisyys, turvattomuus, asunnottomuus tai työttömyys voivat realisoitua ongelmiksi, joiden takia hakeudutaan toistuvasti akuuttipäivystykseen, vaikka oikea tuen paikka olisi jossain muualla.
Sote herättääkin kysymyksiä, että jääkö integraatio paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden osalta vaillinaiseksi, kun vaativammat sosiaalihuollon palvelut eriytetään maakunnan vastuulle ja peruspalvelut, kuten yleislääkärillä käynti, ovat valitun sote-keskuksen vastuulla.
Monisairaat siilojen välissä
Paljon sote-palveluita tarvitset ihmiset keskiöön -tutkimuksen toteuttamisesta vastasi Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos.
Tutkimus toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Parempi Arki -hankkeen kanssa, joka on osa sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama KASTE-hanke vuosina 2015–2017.
Hankkeessa oli mukana Väli-Suomen alueelta yli 50 kuntaa ja yhteensä 250 kuntatoimijaa eli kentän sote-ammattilaista.
Mukana oli sote-ammattilaisia Etelä-Pohjanmaalta, Pirkanmaalta, Kanta-Hämeestä, Päijät-Hämeestä ja Pohjanmaalta.
Asiakkaita auttavat ammattilaiset ovat usein neuvottomia.