Viikko sitten voimaan tullutta työttömyysturvan aktiivimallia vastustaa kansalaisaloitteessajo yli 115 000 suomalaista.
Tulossa voi kuitenkin olla vielä pahempaa. Hallitus päättää kevään aikana, miten se edistää aktiivisen työnhaun mallia, niin sanottua aktiivimalli kakkosta. Siinä kaikkien työttömien olisi haettava keskimäärin vähintään yhtä työpaikkaa viikossa työttömyysetuutta saadakseen. Hausta pitäisi ilmoittaa säännöllisesti verkkopalvelussa. Työhakua seurattaisiin 12 viikon jaksoissa. Laiminlyönnistä seuraa kahden kuukauden karenssi.
Lakia on kaavailtu voimaan ensi vuoden alussa.
THL: Hyötyjä vaikea ymmärtää
Aktiivisen työnhaun mallin lausuntokierros on jo pidetty ja palaute oli tyrmäävää.
Esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskus totesi, että asiakkailla on räätälöityjen palvelujen tarve, mutta lakiluonnoksen henki on, että yksi ja sama malli sopii kaikille.
”Esimerkiksi avoimien työpaikkojen määrä vaihtelee merkittävästi alueittain, jonka vuoksi samat vaatimukset eri puolilla maata saattavat johtaa nykymuodossa työpaikkojen muuttumiseen piilotyöpaikoiksi, kun samoja avoimia työpaikkoja hakevat useat työttömät työnhakijat, vain koska näin edellytetään”, sen lausunnossa lukee.
Myös Kuka kuuntelee köyhää -verkosto varoitti avoimien työ�paikkojen menevän piiloon, koska pienillä� yrityksillä� ei ole mahdollisuutta k�äsitellä suuria hakemusmääriä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielestä ”aktiivisen työnhaun hyötyjä lakiluonnoksen esittämässä muodossa on vaikea ymmärtää”.
”Työnhakijoiden tekemien työhakemusten laadun seurantaan ei liene riittävää resurssia, joten työnhakuvelvoite tässä muodossa saisi työnhakijat tekemään työhakemuksia myös oman työllistymisensä näkökulmasta merkityksettömiin työpaikkoihin määrällisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tällä olisi erittäin negatiivinen vaikutus myös työnantajiin, joille voisi muodostua kynnys ilmoittaa avoinna olevia työpaikkoja hakemusten ja puhelinsoittojen suuren määrän pelossa.”
Näennäishakemuksista varoitti myös Kuntaliitto:
”Työnantajat saattavat kyllästyä kasvaviin hakijamääriin ja hakijoihin, jotka tehtailevat hakemuksia ilman motivaatiota. Vaarana on, työnantajat siirtyvät hakemaan työntekijänsä muualta kuin työvoimaviranomaisen kautta ja piilotyöpaikkojen osuus kasvaa.”
Henki on kontrolloiva
Uudenmaan ELY-keskuksen mielestä on sinänsä kannatettavaa lisätä asiakkaan omaa aktiivisuutta ja vastuuta omasta työnhaustaan.
”Esitetty tapa hakea vähintään yhtä työpaikkaa viikossa ja raportoida siitä tiiviisti tuottaa kuitenkin useita ongelmia ja haasteita, jotka vievät pohjaa positiivisilta tuloksilta. Säännösehdotuksen henki on kontrolloiva ja tuottaa erittäin paljon raportointia, seurantaa ja selvittelytyötä. Työnhakijat turhautuvat ja työnantajat kuormittuvat turhista hakemuksista. Maakunnan viranomaistyö kuormittuu seurannasta, selvittelyistä ja sanktioiden hallinnollisesta työstä. Esitys ei ole yhdenvertainen, koska työmarkkinat vaihtelevat toimialoittain ja alueittain.”
Hakemuksia ei aiotakaan tarkastaa?
Valtakunnallisen työpajayhdistyksen mukaan esitys siirtää vastuun työttömyydestä työnhakijalle.
”Esityksen mukaan työnhakijan palveluprosessi tulee olemaan pääosin sähköinen, joka edellyttää työnhakijalta oma-aloitteisuutta, itseohjautuvuutta sekä kykyä ja mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluita. Sen sijaan työllistymisen tueksi tarjottavia palveluita, kuten ohjausta ja neuvontaa ollaan esityksen mukaan karsimassa radikaalisti.”
Työttömyyskassojen yhteisjärjestön lausunnossa moititaan sen tulkinnanvaraisuutta, mitkä ovat hakijalle soveltuvia työpaikkoja. Työnhakijan ja maakunnan näkemys asiasta voi poiketa, mutta miten asia tarkastetaan, jos työhakemuksia tehdään 17 miljoonaa nykyistä enemmän vuodessa?
Toisaalta lakiluonnoksessa lähdetään siitä, että säännökset eivät lisää viranomaisten työtä, joten asiaa ei ole tarkoituskaan tarkistaa.
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan tiukat ilmoitusvelvoitteet eivät välttämättä edistä työnhakijan aktivoitumista varsinaisessa työnhaussa. Ne kuitenkin edellyttävät merkittävästi resursseja viranomaisilta ja palveluntuottajilta ilmoitusseurannan järjestämiseksi varsinkin tilanteissa, jossa maakunnan työttömyysaste ja pitkäaikaistyöttömien määrä ovat korkeita.
Kannuste työllistymiseen katoaa
Suomeen sosiaalioikeudellisen seuran mukaan lakiluonnos sisältää lisää velvollisuuksia työttömille, mutta ei työnantajille.
”Kahden kuukauden karenssi ilman toimeentuloa voi olla edessä erityisesti silloin, jos työntekijän katsotaan hakeneen työpaikkoja, joihin hänen koulutuksensa ja kokemuksensa ei ole riittävä. Työtön voi pakotettu näin menettelemään, jos ei ole tarjolla hakijalle sopivia työpaikkoja. Työvoimatilastot osoittavat, että avoimia työpaikkoja on vain noin kymmenesosa työttömien määrästä. Suuri osa avoimista työpaikoista ei tule TE-keskusten eikä näin ollen myöskään työttömien tietoon, joten niitä ei työtön voi hakea.”
Seuran mukaan esitys lisäisi monta kuukautta kestäviä karensseja, jolloin moni työtön toteaa, ettei voi mennä töihin, koska ulosottomies vie suuren osan palkasta.