IPS/Emilio Godoy

Meksikon faktat

Valtio Pohjois-Amerikassa

Asukkaita 127 miljoonaa

Kansallisen köyhyysrajan alla 53,2 %

Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 93,5 %

Hiilidioksidipäästöt 3,9 tonnia/asukas (2014)

Vrt. hiilidioksidipäästöt Suomi: 8,7 USA: 16,5 (2014)

ILMOITUS

Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 77/188

(Lähde: YK)

Äärisäät ovat tuhoisia kelluville puutarhoille ja viljelylle ympäri maata.

Ilmaston oikuttelu, tuholaisten lisääntyminen ja kaupunkirakentaminen vaikeuttavat viljelyä Xochimilcon keinosaarilla, jotka tuottavat huomattavan osan Meksikon pääkaupungin vihanneksista.

– En ollut ikinä nähnyt mitään sen kaltaista, eivätkä vanhempanikaan olleet, Azael Meléndez muistelee tornadoa, joka iski Méxicon eteläpuolella sijaitsevalle alueelle keväällä 2015. Myrsky repi juuriltaan pajut, joita on istutettu kelluvien saarien eli chinampojen suoja-aidoiksi.

Chinampat ovat asteekkien ja varhaisempien kansojen luomuksia ajalta ennen espanjalaisvalloittajien saapumista 1500-luvulla. Laakso, jossa nyt sijaitsee 22 miljoonan asukkaan metropoli, oli silloin suurten järvien ja kosteikkojen peitossa.

Chinampat on rakennettu aitaamalla pajuilla alue matalasta järven kohdasta ja kasaamalla aitaukseen mätäneviä kasveja ja mutaa. Chinampojen väliin jätettiin kanootin mentävä kanava kylvöä ja sadonkorjuuta varten. Saarien maa on ravintorikasta, ja kanavat tarjoavat kasveille vettä.

Keinosaarilla 5 000 viljelijää

Xochimilcossa ja sen naapurustossa on keinosaaria kaikkiaan noin 750 hehtaaria ja niillä 5 000 viljelijää. Päivässä tuotetaan 80 tonnia vihanneksia: pinaattia, lehtijuurikasta, retiisiä, persiljaa, kukkakaalia, korianteria, selleriä, salaattia ja portulakkaa.

Lisäksi alueelta saadaan kalaa, kukkia ja lääkeyrttejä. Tutkimusten mukaan viljely on seudulla sekä satoisaa että ympäristöystävällistä. YK:n ruokajärjestö FAO luokittelee Xochimilcon maailman tärkeisiin maatalouden perinnekohteisiin. Ne auttavat ilmastonmuutokseen sopeutumista ja parantavat ruokaturvaa.

Meléndez kasvattaa kahden muun viljelijän kanssa vihanneksia ja yrttejä 1 800 neliömetrin chinampalla, joka antaa satoa 500 kiloa viikossa. Se menee ravintoloihin sekä tukku- ja tuottajatoreille.

Viljelijöiden mukaan ilmastonmuutos ja kiihtyvä kaupunkirakentaminen kuitenkin vaarantavat ruuantuotannon tulevaisuuden alueella.

– Valtio auttaa meitä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, mutta ei riittävästi, Meléndez sanoo.

– Se vaatii meiltä valtavasti työtä. Yritämme torjua ongelmia käyttämällä biologisia suodattimia ja nostamalla kanavien vedenpintaa riittävälle tasolle keinokastelua varten. Pyrimme myös hillitsemään lämmön nousua varjostamalla kasveja verkoilla, hän selittää.

Ruokakasvit vaarassa muuallakin

Samat ongelmat koettelevat maataloutta muuallakin Meksikossa. Maatalousministeriön ja ilmastonmuutosinstituutin raportin mukaan tärkeiden ruokakasvien, kuten maissin, papujen, vehnän, soijan, durran ja kauran, sadot ovat vaarassa vesiongelmien vuoksi.

Eteläisessä Chiapasin osavaltiossa viljelijät kärsivät kuivuudesta, mutta myös rankkasateista, tulvista ja lämpötilan noususta.

– Ongelmat koskevat Chiapasin ohella koko maata, alueella 40 hehtaarin tilaa pitävä Consuelo González sanoo.

Hän edustaa aluetta valtakunnallisessa tuottajakomiteassa ja muistuttaa, että metsäkato ja tuhoisat viljelymenetelmät lisäävät ongelmia.

Meksiko sitoutui Pariisin ilmastosopimuksessa vähentämään omia kasvihuonekaasupäästöjään 22 prosenttia kaudella 2013–2030 http://climateactiontracker.org/countries/mexico.html.

Maan maatalouden päästöt olivat yli 80 miljoonaa tonnia vuonna 2013, ja niiden odotetaan nousevan 111 miljoonaan vuonna 2020. Vuonna 2030 ne pitäisi taas painaa 86 miljoonaa tonniin.

Englanninkielinen versio

Meksikon faktat

Valtio Pohjois-Amerikassa

Asukkaita 127 miljoonaa

Kansallisen köyhyysrajan alla 53,2 %

Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 93,5 %

Hiilidioksidipäästöt 3,9 tonnia/asukas (2014)

Vrt. hiilidioksidipäästöt Suomi: 8,7 USA: 16,5 (2014)

Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 77/188

(Lähde: YK)