Lehtikuva/Anni Reenpää

Aino-Kaisa Pekonen Ylen Ykkösaamussa: automaattileikkuri syrjäseuduilla asuville.

Eduskunnan jouluviikolla hyväksymästä työttömyysturvan aktiivimallista paljastuu lähes päivittäin uusia outoja yksityiskohtia samaan aikaan, kun sen ympärillä käydään kuumaa poliittista keskustelua – keskustelua, joka olisi pitänyt käydä ennen lain käsittelyä.

Aktiivimallia sovelletaan tänään keskiviikkona kolmatta päivää. Nyt on käynyt ilmi, ettei osa sen seurannasta kuulu kenellekään. Asian nostaa esiin Saku Timonen blogissaan.

Syynä ovat ristiriitaiset ohjeet. TE-palvelujen usein kysytyissä kysymyksissä todetaan, että aktiivisuutta seuraa työttömyysetuuden maksaja, joka on Kela silloin kun kyseessä on työmarkkinatuki ja peruspäiväraha, ja työttömyyskassa silloin kun kyseessä on ansiosidonnainen päiväraha.

”TE-toimisto ei siis tee tätä seurantaa”, ohjeissa kerrotaan.

Kelan usein kysytyissä kysymyksissä taas lukee, että se tarkistaa, täyttyykö aktiivisuuden edellytys silloin, kun työtön on ollut töissä. Sen sijaan muusta aktiivisuudesta ”Kela saa TE-toimistosta tiedon osallistumisestasi työllistymistä edistävään palveluun”, jota TE-palvelut eivät oman ilmoituksensa mukaan siis kuitenkaan seuraa.

ILMOITUS

TE-toimiston lausunto ratkaisee

”Erityisesti Te-toimistojen vetäytyminen vastuusta on huolestuttavaa. Juuri Te-toimistot antavat etuuden maksajaa sitovat työvoimapoliittiset lausunnot, joiden perusteella työttömyysetuutta joko maksetaan tai ei makseta. Tästä lausunnosta ei voi edes valittaa, vaan valittaa voi vasta kassan tai Kelan tekemästä maksupäätöksestä. Te-toimistot eivät kuitenkaan aio seurata mitenkään työntekoa”, kirjoittaa juristin koulutuksen saanut Timonen-

Kokoomuksen puoluetoimistosta asetettiin viime viikolla kyseenalaiseksi hänen oikeutensa kirjoittaa ainakaan Apu-lehden alla toimivassa blogissa.

Kaikki työ ei ole aktiivisuutta

Lisäksi tällä viikolla ilmeni, että mikä tahansa työssä oleminen ei riitä aktiivisuudeksi. Joulun alla hyväksytyn lain kolmannessa pykälässä täsmennetään yhtenä kohtana, että ”työttömyyspäivärahaa saadessaan henkilön katsotaan 65 päivän aikana olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on kyseisenä aikana: 1) työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon…”

Mikä tahansa työ ei täytä määritelmää. Kelan sivuilta selviää, että aktiivisuusvaatimuksen täyttävän työn palkan pitää vastata vähintään 1 189 euron kuukausituloja. Hyväksyttävä päivän minimipalkka on 55,30 euroa, tunnin 6,91 euroa.

Ansiopäivärahan maksu hidastuu

Ammattiliitto Pron työttömyyskassan johtaja Mervi Ruokola kertoi tiistaina liiton verkkosivuilla ansiosidonnaisen päivärahan maksun hidastuvan aktiivimallin takia. Syynä on se, että aktiivimalli tekee etuuden hyväksymisestä käsityötä, mikä hidastaa kaikkien työttömien ansiopäivärahan maksua.

Tähän asti ansiopäiväraha on saatu maksuun ripeästi.

– Se, että työttömyysturvan maksu sujuu nopeasti, kannustaa ottamaan lyhyitäkin työpätkiä vastaan, sillä työtön ei joudu pelkäämään joutuvansa odottelemaan ansiopäivärahojaan kohtuuttoman kauan, johtaja Ruokola selventää Pron verkkosivuilla.

Hänen mukaansa kaikkien työttömien on hyvä varautua siihen, että työttömyysetuuden maksatukseen saattaa tulla viiveitä, koska kassa joutuu selvittämään ja tarkistamaan aktiivitoimet viimeisen 65 päivän ajalta.

– Tämä koskee koko kassakenttää, ei vain prolaisia työnhakijoita, Ruokola täsmentää.

Seuraava muutos työttömyysturvaan voi tulla jo elokuussa. Työ- ja elinkeinoministeriö TEMin malli velvoittaisi työtöntä hakemaan 12 työpaikkaa kolmen kuukauden aikana ja raportoimaan hauista viikoittain.

Vartiainen: malli on tepsivä

Poliittinen keskustelu aktiivimallista jatkui keskiviikkona Ylen Ykkösaamussa, jossa aiheesta ottivat yhteen vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen ja kokoomuksen Juhana Vartiainen.

– Sillä ei ole mitään merkitystä, kuinka aktiivisesti työtön työnhakija hakee työpaikkaa, vaan ainoastaan siitä palkitaan, jos hän saa työpaikan. Muuten ihmisiltä leikataan työttömyysturvaa, jos he eivät saa työpaikkaa tai työttömyyttä edistävää palvelua, kiteytti Pekonen.

Juhana Vartiaisen mielestä nyt käytävä keskustelu osoittaa hallituksen tekevän jotain, joka tepsii, sillä näennäistoimet eivät herättäisi tunteita. Vartiaisen mukaan aktiivimalli purkaa kannustinloukkuja ja laskee työttömyyttä. Omavastuupäivien vähentäminen työttömyyden alussa parantaa useimpien työttömyysturvaa.

Aktiivitoimia on Vartiaisen mukaan saatavilla kaikkialla. ”Pientä huolta” on siitä, onko niitä kaikkialla riittävästi.

Pekonen sanoi, ettei kyse ole työttömän omasta aktiivisuudesta.

– Ihminen ei pysty vaikuttamaan siihen millään tavalla. Voi hakea vaikka 86:tta työpaikkaa, mutta ellei työpaikkaa saa, työttömyysturvaa leikataan.

Työllisyyden parantamiseksi pitää Pekosen mukaan puuttua työllistymistä estäviin asioihin ja silloin on kyse erittäin monimutkaisesta sosiaaliturvabyrokratiasta.

– Sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa niin, että lyhyiden työpätkien vastaanottaminen olisi kannattavaa myös työttömälle henkilölle.

Pekosen mukaan kyseessä on automaattileikkuri syrjäseuduilla asuville ihmisille, koska työtä ja palveluita ei ole. Vartiaisen mukaan taas kaikkialla Suomessa on ammatteja, joista on työvoimapulaa.

– Jos on paikkakunta, jossa ei kerta kaikkiaan ole mitään työtilaisuuksia, niin ratkaisu ei ole se, että siellä maksetaan ikuisesti työttömyysturvaa. Silloin pitää muuttaa työn perässä pois. Niin ihmiset ovat aina tehneet.

Tanskan mallissa on resurssejakin

Vartiainen vertasi mallia Tanskaan, missä aktiivisuusvaatimus ei ole 18 tuntia kolmessa kuukaudessa niin kuin Suomessa, vaan 148 tuntia neljässä kuukaudessa.

Pekosen mukaan olennainen ero on työvoimapoliittisissa resursseissa.

Tanskan mallia esiteltiin joulun alla Talentia-lehdessä. Työvoimapalvelut on sijoitettu kunnissa toimiviin jobcentereihin, joihin on palkattu lisää sosiaalityöntekijöitä niin, että jokaisella on 20 asiakasta entisen 90 asiakkaan sijaan.

40 000 asukkaan Hjørringissä jokaisen kunnan 600 työttömän työkuntoisuus selvitetään, heille järjestetään koulutusta, kuntoutusta tai etsitään työpaikka. Tukipalveluina käytössä on fysioterapeutteja ja mielenterveyden asiantuntijoita.

Lokakuussa Tanskan mallista kertoi myös SAK:n Palkkatyöläinen. Tanskassa yhden virkailijan vastuulla on 12 työtöntä. Suomessa vastaava luku on 166.