Valtaosa suomalaisista tuntuu olevan pihalla sote-uudistuksesta. HS-gallupin mukaan reilu neljännes vastaajista ei tunne sote-uudistusta ja siihen liittyviä asioita oikeastaan lainkaan.
Vajaat puolet arvioi, että oma tuntemus asiasta ei ole kovin hyvä. Noin kaksi kolmasosaa kokeekin olevansa huonosti perillä sote-uudistuksesta. Vain viidennes ilmoittaa olevansa melko hyvin perillä sote-uudistuksesta, ja vain kaksi prosenttia erittäin hyvin.
Tulos ei yllätä, sillä kaikki päättäjätkään eivät ole jaksaneet perehtyä sote-uudistukseen. Sekään ei yllätä, että heikoiten perillä sote-uudistuksesta ovat ihmiset, joilla on vähäisin koulutus. Keskimääräistä paremmin koulutetut ja paremmin ansaitsevat tietävät muita paremmin sote-uudistuksesta.
Lähes kolmannes ei luota lainkaan yksityisiin palveluntuottajiin kuten esimerkiksi Mehiläiseen, Terveystaloon, Attendoon, Pihlajalinnaan tai vastaaviin.
Saman suuntaisia taustaeroja on saatu, kun mitataan terveyseroja. Vähiten koulutusta saaneille ja vähiten ansaitseville kasautuvat sairaudet, ja he saavat paremmin koulutettuja ja ansaitsevia heikommin terveyspalveluja.
Luottamus yksityisten vilpittömyyteen heikompaa kuin julkisiin
Kokoomus on hokenut, että palvelujen tuottajilla ei ole kansalaisille merkitystä. Kansalaiset näyttävät kuitenkin luottavan oman alueensa julkisiin palveluihin huomattavasti vankemmin sote-uudistuksessa kuin yksityisiin.
Lähes kolmannes ei luota lainkaan yksityisiin palveluntuottajiin kuten esimerkiksi Mehiläiseen, Terveystaloon, Attendoon, Pihlajalinnaan tai vastaaviin. Peräti 61 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että ei luota kovin paljon tai ei luota lainkaan.
Vastaavasti julkisen puolen vilpittömyyttä epäilee yhteensä 24 prosenttia eli neljännes vastaajista. Päinvastoin oman alueensa julkiseen terveydenhuoltoon luottaa paljon tai ”jonkin verran” 66 prosenttia vastaajista. Yksityisten vilpittömyyteen uskoo vajaa puolet tästä eli 31 prosenttia.
Aggressiivinen lobbaus epäilyttää?
Yksityisillä sote-alan yrityksillä näyttäisi olevan haaste luottamusimagonsa kanssa. Sote-alan yksityiset yritykset ja näiden edunvalvontajärjestöt ovat lobanneet rajusti valinnanvapauden puolesta.
HS-gallupin kyselyn aikaan 8.–13. joulukuuta oli kulunut viikko siitä, kun sosiaali- ja terveysministeriö oli tuominnut Mehiläisen yritykset perustaa terveysasema Ouluun Siikalatvan kunnan avulla.
Kansalaisia hämmensi myös Meri-Lapin erikoissairaanhoidon siirtäminen Mehiläiselle. Enemmistö alueen kuntapäättäjistä ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallituksesta päätti ulkoistaa erikoissairaanhoitonsa. Päätöstä Mehiläisen hyväksi olivat junailemassa keskustan ja kokoomuksen poliitikot sekä osa sosiaalidemokraateista.
Suurten poliittisten ratkaisujen taustalla oletetaan olevan avoimen kansalaiskeskustelun. Sote-uudistuksessa kansalaisten eväät keskusteluun näyttävät olevan rajalliset.