Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Presidentin uudenvuodenpuheessa pöytä oli katettu niin oikeiston, keskustan kuin punavihreidenkin suuntaan.

Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhetta on kiitelty, vaikka sen on todettu sisältävän jokaiselle jotakin. Puhetta ei voi myöskään olla lukematta vajaan neljän viikon päästä olevien vaalien näkökulmasta.

Niinistön puhe oli siten itsevarma, ettei siinä ollut häivähdystäkään lähtevän presidentin tuntoja. Päinvastoin Niinistö suuntautuu tulevaisuuteen nostamalla kansallisista asioista vahvasti nuorten aseman ja globaaleista ilmastonmuutoksen.

Kumpikaan näistä teemoista ei ole ulko- ja turvallisuuspolitiikan perinteisiä ydinkysymyksiä. Niinistö tekeekin näillä teemoilla tiettäväksi omia arvojaan. Häntä on arvosteltu – tosin varovaisin sanakääntein – arvopresidenttiyden unohtamisesta, vaikka hän on taitavasti hyödyntänyt ulkopolitiikassa presidentin rajallisia valtaoikeuksia.

Niinistö viitoitti tietä keskustelulle vuoden 1917 – 1918 sisällissodan tapahtumista.

Ilmastonmuutoksesta eri linjalla kuin Trump

Ilmastonmuutoksessa hän asettui täysin päinvastaiselle kannalle kuin presidentti Trump. Niinistöä ei voi tässä asiassa syyttää Trumpin peesaamisesta, vaikka hän on pidättäytynyt arvostelemasta Trumpia.

ILMOITUS

”Elämme koko ihmiskunnalle ratkaisevia aikoja. Ilmastonmuutos ei ole mielipidekysymys vaan todellinen uhka”. hän totesi. Tässä oli viestiä niin vihreille kuin punavihreälle vasemmistollekin.

Puheessa oli myös nuoria ja perheitä kosiskelevaa, arkea ymmärtävää puhetta. Hän nosti nuorten ahdistelun ja koulukirjojen sekä oppivälineiden kalleuden esteenä teini-ikäisen opintien jatkumisen.

Viestiä vasemmiston ja oikeiston suuntaan

Presidentti oli perinteisten vasemmistolaisten teemojen äärellä puhuessaan nuorten eriarvoistumisesta ja työllistymisen vaikeudesta. Hänen arvomaailmassaan huoliin vastataan ”herättämällä luottamus siihen, että vaikeudet voitetaan” ja että ”Suomessa kaikilla on mahdollisuus”.

Suomessa ei ole kaikilla mahdollisuutta käytännössä, vaikka pitäisi olla. Mahdollisuuksia nykyinen hallitus on syönyt pahoin. Niinistön vahvimmat viiteryhmät löytyvät juuri heidän joukostaan, jotka ovat kasvattaneet eriarvoisuutta poliittisilla päätöksillään.

On kuitenkin hyvä, että Niinistö kantaa huolta nuorista. Toivottavasti myös hallitus on kuulolla.

Selkeästi oikeistolaisista lähtökohdista Niinistö linjoitti talouspolitiikkaansa. Ääneen palasi velkaantumisesta huolestunut ex-valtiovarainministeri.

Sisällissodan arpien merkitys esiin

Niinistö viitoitti tietä keskustelulle vuoden 1917 – 1918 tapahtumista. Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares ihmetteli (IL 2.1.) sitä, että Niinistö nosti heti puheensa alkuun sisällissodan teemat.

Presidentinkansliassa on oivallettu, että vuoden 2017 itsenäisyysjuhlinnan jälkeen vuosi 2018 on merkittävä monessakin mielessä. Niinistö ilmoitti omaan tyyliinsä, että ”Tämä alkanut vuosi kuitenkin pysäyttää heti itsetutkiskeluun.”

Arkkipiispa Kari Mäkinen summaa Kansan Uutisissa: ”Vaikka sisällissodasta on kulunut jo sata vuotta, sen jälki ei ole unohtunut, se heijastelee meissä kaikissa vieläkin, syvällä pinnan alla.

Samoin Niinistö tunnisti puheessaan, ettei ”edes pitkä aika ole kaikkia sen arpia peittänyt”. Tämä on tärkeä viesti, ettei tästä vuodesta tule vuosi, jolloin arpia tahtoen tai tahtomattaan revitään. Niinistön tapaan voi todeta, että ”vasta vuosikymmenten myötä kasvoi täysi luottamus kansanvaltaan”.

Niinistö ei nostanut esiin terrorismia, vaikka Turussa tapahtui elokuussa terrori-isku. Niinistö sanoo kuitenkin sisällissodan tapahtumiin viitaten opin olleen selkeä: ”on erilaisuutta, ihmisillä on toisistaan poikkeavia taustoja, vakaumuksia ja tavoitteita, on oikeus olla eri mieltä. Ja sitä on osattava kunnioittaa, vaikka kuinka itse toisin ajattelisi”.