Lehtikuva/Martti Kainulainen

Ylityökielto alkaa tänään tiistaina 2.1. ja viikon työnseisaus uhkaa 17. tammikuuta.

Ammattiliitto Pro jätti tiistaina työtaisteluilmoituksen valtakunnansovittelijalle sekä työnantajaliitolle paperiteollisuutta koskevasta työtaistelusta. Kaikkia alan toimihenkilöitä ja asiantuntijoita koskeva ylityökielto astuu voimaan tiistaina 2.1. kello 14. Koko alaa koskeva työnseisaus toteutetaan 17.1. kello 6 – 24.1. kello 6.

Ylityökielto on voimassa toistaiseksi. Työtaistelutoimiin osallistuu noin 3 000 toimihenkilöä.

Ammattiliitto perustelee työtaistelutoimia sillä, että Metsäteollisuus ry vaatii työehtosopimukseen radikaaleja heikennyksiä. Liiton mukaan ne johtaisivat käytännössä toimihenkilöiden ansiokehityksen laskuun ja työnantajien määräysvallan lisäämiseen paikallisen sopimisen sijaan. Metsäteollisuuden toimihenkilöille ehdottama palkkaratkaisu on heikompi kuin työntekijöiden kanssa solmittu sopimus. Lisäksi työnantajapuoli haluaa pienentää kaikille maksettavaa yleiskorotusta sekä poistaa toimihenkilöiltä useita palkanlisiä kokonaan.

Tuottavuus ja kannattavuus kasvaneet

Pron tärkein tavoite on kaikille maksettava yleiskorotus, jolla turvataan paperiteollisuuden toimihenkilöiden, asiantuntijoiden ja esimiesten palkkakehitys.

– Alalla on eletty erinomaisen tuottavuuden kasvun ja jatkuvasti parantuvan kannattavuuden aikaa. Alan palkansaajille kuuluisi siis itse asiassa suuremmat palkankorotukset kuin muilla aloilla työskenteleville. Tavoitteemme neuvotteluissa ovat kuitenkin olleet kohtuullisia ja yleisen linjan mukaisia, kommentoi paperiteollisuuden sopimusalavastaava Jari Uschanov Ammattiliitto Prosta.

ILMOITUS

Pro on esittänyt palkankorotusmalliksi kaikille kuuluvaa yleiskorotusta ja paikallisesti sovittavaa erää. Paikallisesti neuvoteltaessa luottamusmies voisi varmistaa toimihenkilöiden tasapuolisen kohtelun. Jollei erästä saataisi sovittua, jaettaisiin se kaikille tasasuuruisena yleiskorotuksena.

Lisäksi Pro on esittänyt sekalinjaa eli prosenttikorotusta, jossa on euromääräinen minimikorotus. Sekalinjainen korotus edistäisi palkkatasa-arvoa, sillä se nostaisi ansiokehityksessä jälkeen jääneiden palkkoja suhteellisesti muita enemmän.

– Nämä tavoitteet ovat paperiteollisuudessa erityisen tärkeitä, koska monista muista aloista poiketen meillä ei ole yhtenäistä palkkausjärjestelmää, jonka avulla palkankorotukset kohdistuisivat tasapuolisesti kaikille, Uschanov summaa.

Julkisuudessa monet työnantajatahot ovat liputtaneet paikallisen sopimisen lisäämisen puolesta. Jari Uschanovin mukaan Metsäteollisuus haluaa kuitenkin päättää palkankorotuksen kohdentamisesta yksipuolisesti.

– Meidän mielestämme osapuolten tulisi sitoutua aidon paikallisen sopimisen edistämiseen. Nykyaikana ei kenenkään pitäisi enää pyrkiä yksipuolisesti sanelemaan työehtoja, Uschanov painottaa.