Lähes 60 tutkijan äänestys on mitä ajankohtaisin, sillä hallitus on käynnistänyt laajan sosiaaliturvan uudistusta valmistelevan työn. Uudistus on tulossa seuraavan hallituksen ohjelmaan, mikäli ensi eduskuntavaalien jälkeinen hallitus pääsee yksimielisyyteen. Esimerkiksi Sata-komitean perusteellinen työ ei realisoitunut.
Hyvinvointivaltion rakentuminen alkoi vuoden 1922 köyhäinhoitolaista. Valtio on tarjonnut tukea vanhuksille, lapsiperheille, sairastuneille, työttömille ja opiskelijoille. Samalla on luotu sosiaali- ja terveyspalveluita. Suomalaiset ovat tasa-arvoisempia, terveempiä, vauraampia ja paremmin voivia kuin sata vuotta sitten.
Sosiaaliturvan uudistuksia tarvitaan, sillä järjestelmä on monimutkainen, ja taso ei ole riittävä nykyisellään. Siitä kertovat kasvavat leipäjonot.
Sosiaaliturvan uudistuksia tarvitaan, sillä järjestelmä on monimutkainen.
Kelan tutkijat listasivat merkittävimmiksi uudistuksiksi nämä 10 uudistusta, joista osa on tunnettu maailmallakin.
1. Köyhäinhoitolaki lopetti huutolaismarkkinat
Vielä 1920-luvulle tultaessa kunnat kilpailuttivat hoitoa antavat tahot huutolaismarkkinoilla. Vuonna 1922 voimaan tullut köyhäinhoitolaki takasi periaatteessa apua vaikeuksiin joutuneille. Tätä ennen köyhäinhoito oli tarkoitettu pääasiassa lapsille, leskille, työkyvyttömille ja sairaille. Ajattelu muuttui: Köyhälläkin on oikeuksia.
2. Kansaneläke vähensi hyväntekeväisyyden varassa elämistä
Vuonna 1937 voimaan tullut kansaneläkelaki muutti vanhusten asemaa. Heille tuli kirjattu oikeus toimeentuloon sen sijaan, että heidät olisi jätetty vain sukulaisten hyväntahtoisuuden ja kunnallisen köyhäinhoidon varaan.
3. Neuvola tunnettu maailmallakin
Maan ensimmäinen neuvola perustettiin Helsinkiin 1920-luvulla. Lapsikuolleisuus laski lähialueella kolmessa vuodessa 15 prosentista kolmeen. Laki äitiysavustuksesta säädettiin vuonna 1937, ja kytkettiin neuvolassa käyntiin. Syntyi myös äitiyspakkaus.
4. Lapsilisä lievitti lapsiperheköyhyyttä
Vuoden 1947 innovaatio oli lapsilisä. Se oli Suomen ensimmäinen kaikille tiettyyn ryhmään kuuluville maksettava tuki eli niin sanottu universaali tuki. Viime vuoden lopussa yli miljoona lasta sai lapsilisää.
5. Sairauspäivärahalla vara sairastaa
Suomi sai sairausvakuutuksen Euroopan maista viimeisenä vasta vuonna 1964. Nyt suomalaiset elävät keskimäärin yli 10 vuotta pidempään kuin 1960-luvulla.
6. Jokaiseen kuntaan terveyskeskus
Kansanterveyslaki toi edulliset lääkäripalvelut kaikkien kansalaisten saataville. Nyt 45 vuotta sitten perustettu terveyskeskusjärjestelmä on romuttumassa sote-sopassa.
7. Opintotuki avasi tien sosiaaliseen nousuun
Suomen valtio alkoi taata opintolainoja vuonna 1969, ja myöhemmin tulivat opintoraha ja asumislisä. Opintotuki mahdollisti tasa-arvoisemmat mahdollisuudet opiskeluun akateemisista ja ei-akateemisista kodeista tuleville nuorille. Erot yliopisto-opiskelijoiksi pääsyssä kaventuivat vuosien 1970 ja 2010 välillä selvästi.
8. Kunnallinen päivähoito edisti naisten työllistymistä
Vuoden 1973 päivähoitolaki edusti uudenlaista sosiaalipoliittista ajattelua. Leimaavan köyhäinhoidon sijaan kansalaisille haluttiin tarjota palveluita. Lasten päivähoito oli ensimmäinen uuden mallin mukainen sosiaalipalvelu. Lipposen hallituksen aikaan päätettiin subjektiivisesta oikeudesta, jota Sipilän hallitus leikkasi.
9. Toimeentulotuen siirto Kelalle
Kunnissa ja jopa kuntien sisällä toimeentulotuen myöntämiskäytännöt vaihtelivat. Asiakkaat olivat eriarvoisessa asemassa asuinpaikan mukaan. Tuen siirtämisen Kelalle piti yhdenvertaistaa kohtelu. Uudistuksen tavoitteena on, että asiakas saa perustoimeentulotuen samojen ehtojen mukaan koko maassa. Tavoitteena oli poistaa myös ”sosiaaliluukulla” käynnistä tunnettua häpeää.
10. Perustulokokeilu enteilee modernia turvaa
Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu ajatukselle korkeasta työllisyydestä ja työttömyysjaksojen lyhyestä kestosta. Todellisuus on toisenlainen. Perustulokokeilun avulla selvitetään sosiaaliturvan yksinkertaistamisen vaikutuksia työllisyyteen ja hyvinvointiin.
Lähde: Kelan Tutkimusblogi