Antti Yrjönen

– Pelkoni on, että aktiivimalli pudottaa ihmisiä pois palvelu-järjestelmästä, koska mallin rinnalle ei rakennettu sellaista tukiverkkoa, jossa olisi autettu ihmisiä hakemaan ratkaisuja.

Näin sanoo ohjelmajohtaja Regina Saari Tampereen seudun työllisyyskokeilusta.

Eduskunta nuiji joulun alla aktiivimallin läpi. Tammikuusta lähtien työttömän työttömyysturvaa leikataan, jos hän ei onnistu saamaan työtä tai pääsemään työvoimapalveluihin.

Saari muistuttaa, että monilla niistä ihmisistä, joita aktiivimalli koskee, on työ- ja toimintakykyyn liittyviä rajoitteita, joiden vuoksi työn vastaanottaminen voi olla äärimmäisen haasteellista.

”Aktiivimalli on väärä väline.”

Sähköiset palvelut

Ensimmäinen kynnys suurelle osalle työttömistä on ilmoittautua sähköisesti työnhakijaksi.

ILMOITUS

– Suuri osa asiakkaistamme ei hallitse sähköisiä palveluja. Eivätkä monet tiedä, mitä tarkoitetaan palvelutarvearvioilla, jollainen työttömän pitää tehdä ettei työnhaku katkeaisi. Ja nyt näiden ongelmien päälle lyödään aktiivimalli, Saari harmittelee.

Vuodenvaihteen jälkeen työttömän pitäisi pystyä 65 päivän jaksossa löytämään itselleen noin kolmeksi päiväksi työtä tai koulutusta välttyäkseen työttömyyspäivärahan leikkaukselta. Osa työttömistä ei tähän Saaren mukaan ”pysty eikä kykene, vaikka he eivät ole työkyvyttömyyseläkkeelle kuuluviakaan”.

– Ja mistä nämä kaikki paikat saadaan ja mistä meidän asiakkaamme ne löytävät? Ketä malli auttaa, Saari kysyy.

Laiskojako haetaan?

Saari korostaa, että työttömyydessä on kyse muusta kuin laiskuudesta. Työttömien työnhakijoiden problematiikka koostuu usein pitkästä työttömyydestä ja monialaisen tuen tarpeesta.

– Jos aktiivimallilla yritetään saada töihin sellaiset ihmiset, joilla työ- ja toimintakyvyt tai osaamiset eivät ole työllistymiskynnyksen ylittävässä kunnossa, niin väline on väärä.

Tai ainakin sitten pitäisi Saaren mukaan olla asiakkaalle tarjolla vahva henkilökohtainen palvelu.

Toimeentulotuelle

Aktiivimallin seuraus on Saaren mukaan se, että monet työttömät putoavat pois palvelujärjestelmästä. He putoavat toimeentulotuelle.

– Miksi työvoimapolitiikkaa kiristetään tilanteessa, jossa monet ihmiset tarvitsisivat aivan toisenlaista tukea?

Jos aktiivimalliin siirryttäisiin tilanteessa, jossa TE-palvelut olisivat kaikkialla maassa sellaiset, kun ne ovat nyt esimerkiksi juuri Tampereen kaupunkiseudulla työllisyyskokeilun vuoksi, niin tilanne saattaisi olla toinen.

Tampereen kokeilussa on yhdistetty TE-toimiston ja mukana olevien kuntien työllisyyspalveluresurssit. Siellä asiakkaat saavat asioida kasvotusten oman virkailijansa kanssa ja palvelut räätälöidään kunkin tarpeiden mukaisiksi. Kokeilu päättyy vuoden 2018 lopussa.

– Valtiohan työllisyyttä hoitaa normaalisti. Turvaverkkojen sijaan siellä luotetaan yhä enemmän sähköisiin palveluihin ja henkilökohtainen asiointi on entistäkin vähäisempää. Kolmen kuukauden välein tehtävät määräaikaishaastattelut eivät riitä missään tapauksessa, Saari sanoo.

Osalle sopii

Valkeakoskelainen työtön Henri Aaltonen on osallistunut moniin Tampere-vetoisen työllisyyskokeilun TreStart -palvelun tilaisuuksiin, joissa luodaan kohtaamismahdollisuuksia yrityksille ja osaaville sekä kokeneille työnhakijoille. Tavoitteena on luoda uusia työpaikkoja.

TreStartin taustaa vasten katsottuna Aaltonen arvelee aktiivimallin olevan hyödyllinen ainakin osalle työttömiä, mutta kokeilu vasta näyttää, onko näin.

– Paljon riippuu tavasta, jolla aktiivimalli toteutetaan. Työtönhän voisi osoittaa aktiivisuutensa osallistumalla tällaisiin koulutus- ja keskustelutilaisuuksiin, joissa tavataan työnantajia. Niihin osallistuminen tarkoittaa työn tekemistä oman tilanteen parantamiseksi. Silloin ei sanktioita pitäisi tulla.

Aaltonen on osallistunut moniin sosiaaliturvan tutkimusprojekteihin. Akateemisesta koulutuksesta huolimatta työjaksot ovat jääneet pätkiksi. Omatoimisesti hän on itsekin ollut kehittelemässä malleja, joiden avulla työttömät työllistyisivät.

Aktiivimallin onnistuminen riippuu Aaltosen mukaan paljolti siitä, miten työttömän ilmoittautuminen työnhakijaksi ja ylipäänsä yhteydenpitotapa TE-toimistoon määritellään.

– Kaipaisin nykyistä joustavampia malleja. Turhan byrokratian sijaan tarvitaan palveluntarjoaja, joka ottaa vastaan ja todella kuuntelee ja keskustelee. Pitäisi toimia matalalla kynnyksellä, niin että kokemus olisi miellyttävä.

Pirkanmaa on aktiivista talousaluetta. Kaikkialla työnhakijoiden mahdollisuudet eivät ole yhtä hyvät.

Aaltonen näkeekin työttömyysturvalain pykälien tulkinnan ja toteutuksen yhtenä isona haasteena.

– Kaikki TE-keskukset toimivat lain puitteissa, mutta toiset löytävät enemmän liikkumatilaa kuin toiset, hän sanoo.

Etapissa toiveikkuutta

Tampereen seudun työllistämisyhdistyksen pyörittämän Etapin pajoilla työttömät tekevät pääsääntöisesti puolen vuoden työkokeiluita.

Etapin yksilöohjaaja Sari Harsu toteaa aktiivimallista, että oikealla asialla ollaan, jos mallilla tuetaan esimerkiksi työttömien pätkätöiden tekemistä, jos helpotetaan muuta työllistymistä byrokratiaa karsimalla, ja jos myös työn tekemisen rahallinen kannattavuus taataan.

– Jos päädytään suitsimaan työttömiä erilaisilla velvoitteilla, joilla pyritään kitkemään heidän oletettua laiskuuttaan, niin metsään mennään, Harsu sanoo.