Suomen itsenäisyyden juhlavuotta seuraa vuoden 1918 sisällissodan muistovuosi. Sata vuotta on lyhyt aika koko kansaa ravistelleista tapahtumista. Edelleen on suuri tarve muistaa ja muistella tapahtumia.

Sisällissodan tapahtumien käsittelyä, ja jopa akateemista tutkimusta, leimasi pitkään voittajien totuus. Professori Heikki Ylikangas on todennut, että hän luuli jo 1980-luvulla, että vuoden 1918 tapahtumia on tutkittu kattavasti.

Näin ei ollut, kuten hän havaitsi ihmisten vahvoista reaktioista, joita hänen Tie Tampereelle -teoksensa synnytti.

Paikallisten tapahtumien tutkimisen tarve on edelleen mittava, kuten Sture Lindholmin Tammisaaren vankileirihelvetistä tekemä tutkimus osoittaa. Myös tutkija Jukka Kekkonen nostaa esiin, miten vahvoja muistoja paikallisten ihmisten kohtalot herättävät.

Kansan Uutiset haluaa muistuttaa, että olipa kyse sisällissodasta tai kansojen välisistä sodista, todellisen rauhan rakentaminen ja kansakunnan eheytyminen vaativat vuosikymmenten työn. Jopa sata vuotta on lyhyt aika.

ILMOITUS

Tästä näkökulmasta vuosi 2018 on erityisen tärkeä, jopa monille tärkeämpi kuin itsenäisyyden satavuotisjuhla.

Suomen kokemusten pohjalta on äärimmäisen surullista nähdä, miten monissa maissa on sodittu ja soditaan. Jugoslavian hajoaminen ja sodan tutkinta Haagissa kertovat lähihistorian tragediasta. Rauha Syyriassa ja Afganistanissa on kaukana.

Jännitys Lähi-idän alueella kasvaa eikä vähiten presidentti Donald Trumpin Lähi-idän politiikan vuoksi. Monissa Afrikan maissa sisällissodat riehuvat tappaen siviilejä. Aasiassa rohingoja uhkaa kansanmurha.

Euroopassa radikalisaatio, äärioikeisto ja uusfasismi ovat vahvistuneet hälyttävästi. Ne näyttäytyvät osalle kansalaisista hyväksyttävinä poliittisina vaihtoehtoina. Hälytyskellojen tulisi soida, ettei kansoja jaeta meihin ja ”niihin toisiin”, joita vastaan voi sotia.

Tämän lehden jutuissa Kansan Uutiset avaa konfliktien syntyä ja niiden jälkeistä aikaa. Yhteisöt ja perheet kantavat sukupolvelta toiseen kipeitä muistoja. Sisällissodan jälkeensä jättämiä traumoja puretaan yhä Suomessa, kuten kaikissa sodan runtelemissa maissa.

On toivottavaa, että alkavan vuoden aikana erilaiset muisto-, muistamis- ja kulttuuritilaisuudet jatkavat sisällissodasta eheytymistä.

sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi