Jussi Joentausta

Rajallinen toimeentulo perusturvalla

Toimeentulotuen perusosa on yksin asuvalla henkilöllä ensi vuoden alusta lähtien 491 euroa kuukaudessa.

Takuueläke on 775 euroa hallituksen tehtyä tähän 15 euron korotuksen ensi vuoden alusta lähtien.

Työttömän peruspäiväraha 32,40 euroa viitenä päivänä viikossa eli 21 päivältä 680,40, josta työtön maksaa veroa.

Suomessa on tulottomia talouksia enemmän kuin vuosikymmeniin, ja samaan aikaan leipäjonot kasvavat.

Suomen satavuotisjuhlavuoden huipentumana hallitus epäsi ruoka-apua jakavilta järjestöiltä tuen juuri joulun alla. Viime vuonna jaettiin miljoona euroa ”joululahjarahoista” ruoka-apuun perussuomalaisten esityksestä. Nyt sosiaalinen omatunto ei enää kolkuttanut.

Leipäjonojen ylläpitämisellä on puolensa ja puolensa. Kukaan ei mene leipäjonoon huvin vuoksi, ja tarve on todellinen. Suomessa elää lähes 900 000 ihmistä köyhyydessä ja/tai syrjäytymisuhan alla. Määrä on kasvanut viime vuosien kuluessa noin 200 000 ihmisellä.

ILMOITUS

Leipäjonoissa arvioidaan olevan noin 20 000 ihmistä. Laman aikaan 1990-luvun alussa syntyneet leipäjonot eivät poistu ennen kuin perusturvaa korotetaan.

Myös moni pienipalkkainen lapsiperheellinen joutuu hakemaan jatketta palkalleen. Palkan pitäisikin riittää elämiseen, ja asumiskustannusten pitäisi olla säällisiä.

Hallitus ajaa ihmisiä leipäjonoihin

Hallitus on syventänyt köyhyyttä leikkaamalla ensisijaisia etuuksia, jotka satuttavat kipeimmin pienituloisia. Leikkuri on iskenyt muun muassa lääkekorvauksiin, asumistukeen, työttömyysturvaan sekä sairauspäivärahoihin. Kela-korvausten indeksikorotukset jätetään tekemättä kahdelta tulevalta vuodelta, mikä heikentää pysyvästi etuuksien tasoa. Myös asiakasmaksuja on korotettu, mikä kohdistuu etenkin monisairaisiin ja vanhuksiin.

Toimeentulotuella olevien määrä on lisääntynyt ja pitkittynyt. Osa kasvusta selittyy tosin sillä, että toimeentulotuki siirrettiin kunnista Kelalle. Se on kannustanut sellaisiakin ihmisiä hakemaan tukea, jotka eivät ole halunneet mennä ”kunnan sosiaaliluukulle”.

Toimeentulotukiriippuvuus heikentää työllistymismahdollisuuksia, mikä on vastoin hallituksen omaa tavoitetta nostaa työllisyysastetta.

Kaikista Kelasta tämän vuoden aikana perustoimeentulotukea saaneista kotitalouksista lähes puolet eli 46 prosenttia on ollut vailla ansiotuloja ja ensisijaisia etuuksia vähintään yhden kuukauden ajan.

Täysin tulottomien talouksissa työttömyyttä

Tulottomien kotitalouksien määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Lähes 40 000 kotitaloutta ei saanut mitään ansiotuloja tai ensisijaisia etuuksia, kuten työttömyysturvaetuutta, sairauspäivärahaa, kuntoutusrahaa, eläkettä, opintotukea, vanhempainpäivärahaa tai kotihoidontukea.

Kelan tutkijan Tuija Korpelan mukaan syyperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän katveessa vaikuttaa siis olevan joukko kotitalouksia, jotka eivät syystä tai toisesta saa ensisijaisia etuuksia.

Alustavan selvityksen mukaan ainakin osalla on taustalla työttömyysturvan saannin estävä työvoimapoliittinen lausunto. Kielteisten lausuntojen määrä kasvaa aktiivimallin tullessa voimaan ensi vuonna.

Sosiaaliturvan uudistuksessa irti leipäjonoista

Hallituksen käynnistämästä sosiaaliturvan uudistuksesta on tarkoitus sopia seuraavassa hallitusohjelmassa. Hallituksen hankkeen tehtävänä on valmistella ”työllisyyttä ja toimeliaisuutta parantavaa ja eriarvoisuutta vähentävää perusturvan kokonaisuudistusta”.

Parantunut työllisyystilanne ei ole auttanut leipäjonoihin joutuneita, sillä köyhyyden taustalla on useimmiten heikko perusturva. Leipäjonojen ylläpitäminen on modernia köyhäinhoitoa, josta on pyritty eroon sosiaaliturvan avulla. Ainoa kestävä tie onkin perusturvan korottaminen ja siirtyminen suunnitellusti perustuloon.

Sosiaaliturvan uudistuksesta on odotettavissa raju vääntö. Suomalainen sosiaaliturva on vahvasti sidottu työhön. Monien etuuksien taso on työelämän ulkopuolella olevia korkeampi.

Suurimmat paineet ovat kohdistuneet työttömyysturvaan. Ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa on jo sisällä leikkuri, mutta monilla tahoilla sitä halutaan leikata. Hallitus ei ole suoraan leikannut ansiosidonnaista päivärahaa, mutta erilaisin työttömyysturvan saantiehtojen kiristysten kautta – viimeisimpänä aktiivimalli – hallitus on leikannut työttömyysturvaa.

Sosiaaliturvan uudistuksessa lähtökohdaksi on otettava köyhyyden poistaminen. Ensisijaista perusturvaa on nostettava. Uudistus ei voikaan olla kustannusneutraali.Tuolloin siirrettäisiin vain rahaa köyhiltä vielä köyhemmille.

Rajallinen toimeentulo perusturvalla

Toimeentulotuen perusosa on yksin asuvalla henkilöllä ensi vuoden alusta lähtien 491 euroa kuukaudessa.

Takuueläke on 775 euroa hallituksen tehtyä tähän 15 euron korotuksen ensi vuoden alusta lähtien.

Työttömän peruspäiväraha 32,40 euroa viitenä päivänä viikossa eli 21 päivältä 680,40, josta työtön maksaa veroa.