Michiganin valtionyliopistossa pitkään opettanut professori Warren Samuels on perusteellisesti tutkinut tämän käsitteen historiaa. Ensimmäinen käsitteen säilynyt käyttö on hänen mukaansa Aiskhyloksen näytelmässä, jossa Agamemnon sanoo, että kosto on parempi tehdä etäältä, näkymättömällä kädellä.
Julkaistuissa kirjoituksissaan, jotka käsittävät 1 500 sivua, Adam Smith käytti tätä ilmaisua kolme kertaa.
Ensimmäinen kerta oli luonnontieteen historiaa käsitelleessä teoksessa Astronomian historia. Siinä hän kuvasi vanhaa tarinaa, jonka mukaan epäsäännölliset tapahtumat luonnossa olivat Jupiter-jumalan näkymättömän käden aiheuttamia.
Toisen kerran hän käytti käsitettä moraalifilosofisessa pääteoksessaan Teoria moraalitunteista. Sen eräässä kohdassa hän argumentoi, että se, että rikkaat kuluttavat rahaa ylellisyystuotteisiin työllistää köyhiä ja tällä tavalla tasaa tulonjakoa. Smithin mukaan rikkaat pyrkivät vain tyydyttämään omaa turhamaisuuttaan, mutta näkymättömän käden vaikutuksesta samalla edistävät tasa-arvoa, vaikka eivät pyri siihen eivätkä tiedä edistävänsä sitä.
Kolmannen kerran Smith käytti käsitettä Kansojen varallisuus -teoksessaan, kohdassa jossa hän tarkastelee kuinka sijoittajat päätyvät investoimaan kotimaahan siksi, että investoinnit ulkomaille ovat epävarmempia. Investoinnit kotimaahan hyödyttävät koko maata. Smithin mukaan tässä tapauksessa, niin kuin monessa muussakin, kuten hän sanoi, näkymätön käsi johtaa ihmisen edistämään päämäärää, jota tämä ei aikonut.
Smith tiivistää tarkastelunsa toteamalla, että edistämällä omaa etuaan ihminen joskus edistää yhteistä etua paremmin kuin silloin kun hän nimenomaan pyrkii edistämään yhteistä etua.
Ei itsekkäästi omia intressejä
Smith ei siis koskaan tuotannossaan liitä näkymättömän käden käsitettä markkinoihin yleensä. Hän oli kyllä sitä mieltä, että talouden piirissä toimittaessa tuotanto- ja kulutuspäätökset on parasta jättää yksityisille toimijoille ja että on luonnollista, että näitä päätöksiä tehdessään yksilöt pyrkivät edistämään omia intressejään. Omien intressien ajamisen ei kuitenkaan tule olla itsekästä vaan intressien muotoutumisessa toiset ihmiset on järkevällä tavalla otettava huomioon.
Moraalifilosofiassaan hän selvästi sanoutuu irti ajatuksesta, että paljas itsekkyys olisi hyve. Smithin mukaan tärkein ihmistä luonnehtiva moraalitunne on myötätunto toisia ihmisiä kohtaan.
Sen kannalta, mitä Smith varsinaisesti tarkoitti näkymättömällä kädellä, sen käsittely Astronomian historiassa on kiinnostavin. Siinä yhteydessä Smith kirjoitti, että maailman kaoottisuus ahdistaa meitä. Pyrimme tyynnyttämään mieltämme etsimällä tosia selityksiä. Sellaisen puuttuessa meillä on kuitenkin taipumus tyytyä kuviteltuihin syysuhteisiin asioiden välillä.
Yrityksissämme ymmärtää maailmaa on jännite totuuteen pyrkimisen ja mielenrauhan saavuttamisen välillä. Tavoittelemme totuutta mutta sen löytämisen vaikeuden vuoksi meillä on taipumus tyytyä käsityksiin, joiden totuudellisuus on epäselvä, kunhan ne vain lievittävät mielemme kuohua. Pyrkimyksessämme ymmärtää maailmaa on esteettinen ulottuvuus. Haluamme maailmankuvan, joka on kaunis, koska se rauhoittaa mieltämme.
Tältä kannalta näkymätön käsi on erinomainen ajatusrakennelma. Siinä yhdistyy mielikuvitusta kiihottava näkymättömyys käden toiminnallisuuteen. Se on hyvä selitys silloin kun ei ole tarjota varsinaista selitystä. Selittävän tekijän näkymättömyys torjuu tehokkaasti vastaväitteitä.
Warren J. Samuels: Erasing the Invisible Hand. Cambridge University Press 2011.
Kirjoittaja on valtiotieteiden lisensiaatti. Hän on opettanut filosofiaa useita vuosia Helsingin yliopistossa, erikoisalanaan yhteiskuntatieteiden metodologia. Tällä palstalla hän tarkastelee taloustieteen peruskäsitteitä ja ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä.