IPS/Daan Bauwens

Lähtö siirtolaiseksi saattaa kaduttaa, mutta Afrikkaan ei voi palata tyhjin käsin.

– Häpeä saa meidät jäämään. Emme voi palata kotiin tyhjin käsin, norsunluurannikkolainen nuori mies Bamba Drissa sanoo.

Drissa tuli Eurooppaan Välimeren yli tammikuussa 2016. Matkustettuaan puolitoista vuotta ympäri Italiaa hän päätyi pieneen Rignano Garganicon kuntaan syntyneeseen Granghettoon eli lähinnä Länsi-Afrikasta tulleiden paperittomien siirtolaisten leirille.

Maaliskuussa poliisi ja armeija yrittivät tyhjentää leirin. Seurauksena oli tulipalo, jossa kaksi malilaista kuoli. Parakkien tuhouduttua leiriläiset ostivat telttoja ja pystyttivät ne vielä jäljellä olevien parakkien suojaan.

Lähteminen nähdään joskus ainoana tapana onnistua elämässä.

Kotona olisi helpompaa

Kun Drissa tuli Granghettoon puoli vuotta sitten, hänellä oli rahaa ostaa asuntovaunu. Vielä kuukausi sitten hän sai töitä maatiloilta, mutta nyt sadonkorjuu on ohi. Ilma tasangolla käy päivä päivältä kylmemmäksi ja leiri on alkanut muuttua mutalammikoksi.

– Elämä täällä on paljon rankempaa kuin siellä, mistä tulen, Drissa sanoo.

ILMOITUS

– Kadun, että tulin.

Palaamista hän ei silti voi ajatellakaan.

– Tein valintani kun lähdin. Toiset jäivät ja rakentavat elämäänsä siellä. En voi palata kotiin tyhjin käsin, tein valintani itse ja nyt minun saatava se toimimaan.

Pahinta Drissan mielestä olisi tuottaa pettymys perheelle.

– Me olemme täällä auttaaksemme perheitämme. Ennen kuin se onnistuu, emme voi palata.

Siirtolaisten kotiin lähettämä raha muodostaa merkittävän osuuden monen Afrikan maan kansantaloudesta. Afrikan kehityspankin raportin mukaan rahalähetykset ovat huomattava ja kehitysapuun verrattuna myös vakaa tulonlähde. Esimerkiksi Liberiassa ja Gambiassa niiden osuus on parikymmentä prosenttia bruttokansantuotteesta.

Poika Euroopassa lisää arvovaltaa

– Euroopasta Afrikkaan lähetetty raha parantaa perheen taloudellista tilannetta ja sen asemaa yhteisössä huomattavasti, senegalilainen siirtolaisuustutkija Linguere Mbaye sanoo.

Suurin osa siirtolaisista jättää kotinsa köyhyyden takia. YK:n siirtolaisuusjärjestön IOM:n selvitys Libyasta kertoo, että 80 prosentilla sinne päätyneistä lähdön syynä oli toimeentulon vaikeus. Peruspalveluiden, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon, puutteella lähtöään perusteli 7 prosenttia ja 5 prosenttia pakeni väkivaltaista konfliktia.

– Köyhyyden poistaminen on tietenkin tavoite sinänsä, mutta on otettava huomioon muitakin tekijöitä, jos laitonta siirtolaisuutta halutaan vähentää, Mbaye huomauttaa.

– Lähteminen nähdään joskus ainoana tapana onnistua elämässä. Niinpä ainoa tapa vähentää painetta lähtöön on tehdä siitä yksi monista vaihtoehdoista. Meidän on luotava tilanne, jossa ihminen voi valita, lähteekö siirtolaiseksi turvallisesti vai panostaako tuottavaan toimintaan kotona.

Englanninkielinen versio