Patrick Burnett/IPS

Argentiinalaisen Rosarion kaupungin julistama glyfosaatin käyttökielto jäi lyhyeksi. Soijantuottajien painostus tepsi, ja laki luvattiin kumota kaksi viikkoa sen säätämisen jälkeen.

Soijapapujen jalostusteollisuus on keskittynyt Argentiinassa Rosarioon ja sen ympäristöön. Glyfosaatti on maan käytetyin kasvimyrkky.

– Argentiinan maatalous on käynyt läpi suuria muutoksia viime vuosikymmeninä ja vahvistanut agroteollista malliaan. Se perustuu vahvasti soijaan, joka on korvannut vehnän ja maissin, professori Emilio Satorre Buenos Airesin yliopiston agronomian laitokselta kertoo.

– Viljelty ala on kasvanut 15 miljoonasta 36 miljoonaan hehtaariin. Yli 60 prosenttia siitä on geenimuunneltua soijaa. Samalla torjunta-aineiden käyttö on kolminkertaistunut. Järjestelmä on tuottanut vaurautta, mutta siinä on riskinsä, hän jatkaa.

Nykyään terveys-ja ympäristövaikutuksia ei oteta huomioon.

Äitien vastarinta puri Córdobassa

Soijapellot ulottuvat monin paikoin kaupunkien liepeille. Maan toiseksi suurimmassa kaupungissa, Córdobassa naisryhmä Ituzaingón äidit nousivat jo vuonna 2002 vastustamaan soijan viljelyä ja myrkyttämistä asuinrakennusten lähistöllä

ILMOITUS

Ryhmän mielenosoituksissa syytettiin asuntojen ympäristössä tehtyjä myrkkyruiskutuksia runsaasta syöpätapausten ja epämuodostumien määrästä. Lopulta myrkytykset kiellettiin 500 metrin säteellä asuinrakennuksista.

– Lähdin mukaan, kun kolmivuotiaalla tyttärelläni todettiin leukemia. Tänään hän on, Jumalan kiitos, hengissä, eikä myrkytyksiä ole vuoden 2008 jälkeen tehty. Mutta meitä myrkytettiin vuosia, ja ihmiset sairastuvat edelleen, Ituzaingón äiteihin kuuluva Norma Herrera kertoo.

Rosarion marraskuinen glyfosaattikielto perustui osittain Ituzaingón äitien aloittamaan liikehdintään, osittain kansainvälisen syöväntutkimuskeskuksen IARC:n lausuntoon, jossa aineen todettiin mahdollisesti aiheuttavan syöpää.

Kielto yllätti alueen maataloustuottajat, jotka olivat olleet huolissaan lähinnä siitä, uusiiko Euroopan unioni glyfosaatin päättymässä olleen myyntiluvan. Kielteisen päätöksen pelättiin heikentävän Argentiinan vientiä, josta maataloustuotteiden osuus on lähes puolet.

Jäljet pelottavat

EU uudisti glyfosaatin lisenssin viideksi vuodeksi 27. marraskuuta. Kolme päivää myöhemmin soijantuottajat vakuuttivat Rosarion kaupungintalolla valtuutetut siitä, että glyfosaatin kiellolle ei ole riittäviä tieteellisiä perusteita. Moni valtuutettu alkoi epäillä, ettei aiheesta ole keskusteltu tarpeeksi. Käsittelyyn on nyt tulossa uusi esitys, joka sallisi ruiskutukset tietyin ehdoin.

– Pidämme valitettavana, että valtuutetut ovat perumassa erinomaisen päätöksensä suojella rosariolaisten terveyttä ja ympäristöä, kun he taipuvat soijalobbareiden painostukseen ja osoittavat siten, kuka todellista valtaa käyttää, paikallisen kansalaisjärjestön tiedotteessa sanotaan.

– Seuraava argentiinalaissukupolvi joutuu ottamaan kantaa nykymallin kustannus–hyöty-yhtälöön. Nykyään terveys- ja ympäristövaikutuksia ei oteta huomioon, Buenos Airesin yliopiston lääketieteen tiedekunnan terveys- ja ympäristöjohtaja Lilian Correa sanoo.

Correa varoittaa Argentiinaa toistamasta virhettä, joka tehtiin, kun hyönteismyrkky endosulfaani kiellettiin maailmanlaajuisesti 2011. Tuolloin Argentiina asetti kahden vuoden rajan, joka aikana endosulfaaneja sai vielä myydä. Vuonna 2011 neljävuotias poika kuoli myrkytykseen, kun tomaatteja ruiskutettiin endosulfaanilla alle 50 metrin päässä hänen kodistaan.

Englanninkielinen versio