UP/Mika Peltonen

Viikon kysymys

Invalidiliiton Pääkallokelit -kampanja muistuttaa liukkaiden kelien vaaroista ja talvikunnossapidon tärkeydestä. Moni jalankulkija loukkaa itsensä talven pääkallokeleillä.

Kannattaako jäisellä kadulla hölkätä, Invalidiliiton asiantuntija Ari Kurppa?

– Ei kannata, jos ei ole siihen soveltuvia varusteita. Jäisellä kadulla pitäisi olla nastat kengänpohjassa.

Jos haluaa harrastaa liikuntaa talvella, miten pitää varustautua?

– Varovaisuus on tärkeää, mutta myös asianmukaiset varusteet. Pyörissä pitää olla nastarenkaat ja lenkkeilijöillä nastalenkkarit.

ILMOITUS

Milloin ihmiset yleisimmin liukastuvat?

– Jäiset kohdat tulevat yleensä aina yllättäen. Ensin saattaa olla pitävää ja hiekoitettua kulkupintaa, mutta liukas kohta yllättää aina ja silloin kaatuu.

Mistä liukastumiset johtuvat

– Liukastumiset sattuvat yleensä siksi, että kiirehtijällä ei ole riittävästi aikaa tai malttia. Bussille juostessa ihmisillä on harvemmin nastalenkkareita jalassa. Jos seuraava bussi menee vasta puolen tunnin kuluttua, harva viitsi kärvistellä sitä aikaa ulkona kylmässä.

– Auraamattomat lumipenkat, ulko-ovien edustoille jäätynyt vesi, pimeät ja liukkaat portaat sekä luiskat aiheuttavat vaaratilanteita ihan jokaiselle. Toimiva talvikunnossapito on avainasemassa liukastumistapaturmien ehkäisyssä.

Mitä kaatujille tapahtuu?

– Osa kaatuu oikein päin eli pyllylleen, yleensä vahingossa, ja heille ei välttämättä käy mitään. Suuri osa ottaa käsillään vastaan ja silloin tulee murtumia. Pahimmassa tapauksessa murtuu lonkka.

Kuinka paljon suomalaisille sattuu liukastumistapaturmia?

– Noin 20 000 kuukaudessa. Todellisuudessa niitä sattuu vielä enemmän, koska jalankulkijoiden yksittäisonnettomuudet jäävät usein onnettomuustilastoinnin ulkopuolelle.

Paljonko liukastumiset maksavat?

– Jos ne muuttaa euroiksi, luku on aika iso. On arvioitu, että liukastumisista aiheutuu jopa 420 miljoonan euron kustannukset. Kaikki kulut eivät koidu välttämättä talo- tai huoltoyhtiöille, koska osa menee vakuutusyhtiöiden kautta.

– Kivun ja säryn määrä ei näy missään tilastoissa.