Uusi sote-valinnanvapauslaki sai erittäin kriittisen palautteen viime perjantaina päättyneellä lausuntokierroksella. Kuntaliiton tekemästä yhteenvedosta ilmenee, että kriittisimmin siihen suhtautuivat kunnat – siis ne, joilla on eniten kokemusta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä.
Kuntakenttä suhtautuu epäilevästi maakunta- ja soteuudistuksen keskeisten tavoitteiden toteutumiseen.
– Uudistuksen tavoitteet eivät toteudu hallituksen nyt ehdottamalla mallilla, vaan valinnanvapausmalli kaipaa yksinkertaistamista, selkeytystä ja korjauksia, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.
Kuntaliiton yhteenvedon mukaan lausuntoja annettiin valinnanvapauslaista annettiin noin 600, joista 270 tuli kunnilta.
Yksi uudistuksen tavoite on hillitä sote-kustannusten nousua kaikkiaan kolmella miljardilla eurolla tulevina vuosina. 270 kunnasta vain yksi prosentti uskoo tavoitteen saavuttamiseen ja toinen siihen ”pääosin”. 73 prosenttia vastasi ei.
– Koska kunnilla on vuosikymmenten kokemus sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä koko väestölle, olisi perusteltua, että niiden arvioihin uudistuksen toteutumisesta kiinnitettäisiin erityistä huomioita, sanoo Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.
Muista kuin kunnista kolmen miljardin kustannushillintään uskoo ainakin pääosin 19 prosenttia.
Palveluseteliä pidetään liian laajana
Väestön terveys- ja hyvinvointierojen sekä palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden paranemiseen uskoi noin neljännes kaikista vastaajista, mutta kunnista vain 17 prosenttia.
Asiakkaan vaikutusmahdollisuuksien lisääntymiseen luottaa yli puolet vastaajista, mutta palvelujen integraation toteutumiseen vain pieni vähemmistö ja täysin ei yksikään kunnista.
Myös viime vaiheessa eniten kiistoja herättäneen palvelusetelin sisältö ja laajuus tyrmätään. Liian laajana sitä pitää kaikista vastaajista 65 prosenttia ja kunnista 75 prosenttia.
Kuntaliiton mukaan myös henkilökohtaiseen budjetointiin kohdistuu kritiikkiä monelta eri yhteiskunnalliselta toimijalta. Annetuista lausunnoista ilmenee, että kuntasektorin ja Kuntaliiton lisäksi myös monet muut lausunnonantajat, kuten esimerkiksi THL, VATT ja VTV, ovat lausunnoissaan tuoneet esille henkilökohtaiseen budjettiin liittyviä riskejä. Tästä johtuen Kuntaliitto toistaa kantansa siitä, että henkilökohtaiseen budjettiin olisi syytä siirtyä vaiheittain.
Yhtiöittämispakko kulkee mukana
Kuntaliiton mukaan lakiluonnoksessa on haettu ratkaisuja, jotka käytännössä johtavat samaan lopputulokseen kuin aikaisempi perustuslakivaliokunnan hylkäämä yhtiöittämisvelvollisuus, ilman, että maakunnan tarvitsee muodollisesti yhtiöittää tuottamansa valinnanvapauspalvelut.
– Tähän liittyy riski, että maakunnan tuottaessa valinnanvapauspalveluita sen toiminta lopulta kuitenkin katsottaisiin EU-oikeuden näkökulmasta yhtiöittämisvelvollisuuden piirissä olevaksi markkinaehtoiseksi taloudelliseksi toiminnaksi. Tämä merkitsisi käytännössä, että suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja koskevaa säätelyä siirtyisi Euroopan unionin toimivaltaan, toteaa Kuntaliiton lakiasiain johtaja Arto Sulonen.