Jytyn jäsenkysely häirinnästä työpaikoilla
Häirintäkysely toteutettiin marraskuussa 2017.
Kyselyyn vastasi 2 449 Jytyn jäsentä, joista naisia oli 90 prosenttia ja miehiä 10 prosenttia.
Pääosa 87 prosenttia vastaajista työskenteli kuntasektorilla: kunta, kuntayhtymä tai kunnan omistama osakeyhtiö kaikkialla Suomessa.
91,5 prosenttia työskenteli työntekijänä tai viranhaltijana ja 8,5 prosenttia esimiehenä tai johtajana.
Vastanneista merkittävin osa eli 44 prosenttia tekee sihteeri- ja hallintotyötä.
Työmarkkinakeskusjärjestöt vaativat yhteisessä kannanotossaan”ennen kaikkea asennemuutosta” seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi työpaikoilta. Jokainen häirintäteko on liikaa, järjestöt toteavat.
Sekä työnantaja- että työntekijäliittoja edustavat keskusjärjestöt arvioivat seksuaalista häirintää koskevan lainsäädännön antavan laajat mahdollisuudet puuttua häirintään. Seksuaaliseen häirintään on puututtava aina vakavasti.
Häirintävapaan työilmapiirin luomiseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi osana lainmukaista työsuojelun toimintaohjelmaa tai tasa-arvon edistämis- ja suunnitteluvelvoitetta voidaan toteuttaa kyselyllä henkilöstön syrjintä- ja häirintäkokemuksista.
Voidaan myös laatia työpaikalle menettelytapaohjeet mahdollisten syrjintä- ja häirintätapausten selvittämiseen.
– Mikäli työnantaja ei puutu seksuaaliseen häirintään saatuaan siitä tiedon, työnantaja syyllistyy syrjintään. On muistettava, että vain työnantajalla on riittävän tehokkaat valtuudet ja keinot ryhtyä toimiin ilmiön kitkemiseksi, sanoo Akavan työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko.
Kunta-alan työpaikoilla vaikenemisen kulttuuri
Kunta-alaa edustavan Jytyn jäsenkyselyn mukaan 38 prosenttia vastaajista on kokenut työpaikallaan seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää, josta viimeisen vuoden aikana kahdeksan prosenttia.
– Seksuaalista häirintää kokeneiden määrä työyhteisöissä on hälyttävän suuri ja häirintää tapahtuu paljon myös asiakas- ja potilastyössä, Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki sanoo.
Häirintää harjoittavista valtaosa eli 68 prosenttia oli työtovereita ja asiakkaita ja potilaita oli 32 prosenttia häiritsijöistä. Häirintää kokeneista vastaajista 40 prosenttia ei kertonut työpaikallaan kellekään kokemastaan epäasiallisesta kohtelusta.
Häirintään ei puututa kattavasti
– On erittäin huolestuttavaa, että seksuaalisesta häirinnästä vaietaan työpaikoilla ja häirintätapauksiin ei puututa. Kenenkään ei pidä suvaita ahdistelua missään tilanteessa ja työnantajalla on velvollisuus puuttua häirintätapauksiin, Pihlajamäki korostaa.
Vastaajien mielestä paras tapa puuttua asiaan on tuoda ongelmat esille ja etsiä niihin avoimesti ratkaisuja.
– Seksuaaliseen häirintään työpaikoilla tulee olla nollatoleranssi, Pihlajamäki huomauttaa.
Jytyn jäsenkyselyn mukaan seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää kokevat yhtä lailla naiset ja miehet. Työurallaan naisista 39 prosenttia ja miehistä 32 prosenttia on kokenut työurallaan häirintää, mutta viimeisen vuoden aikana lähes yhtä paljon.
Jytyn jäsenkysely häirinnästä työpaikoilla
Häirintäkysely toteutettiin marraskuussa 2017.
Kyselyyn vastasi 2 449 Jytyn jäsentä, joista naisia oli 90 prosenttia ja miehiä 10 prosenttia.
Pääosa 87 prosenttia vastaajista työskenteli kuntasektorilla: kunta, kuntayhtymä tai kunnan omistama osakeyhtiö kaikkialla Suomessa.
91,5 prosenttia työskenteli työntekijänä tai viranhaltijana ja 8,5 prosenttia esimiehenä tai johtajana.
Vastanneista merkittävin osa eli 44 prosenttia tekee sihteeri- ja hallintotyötä.