Kari Kuisti

Kuntatyöntekijät ja työnantajat tyrmäävät yksituumaisesti valinnanvapausmalliin.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) ja KT Kuntatyönantajien valtuuskunnan mukaan hallituksen esittämä valinnanvapausmalli pirstoo palvelutuotannon maakuntien tosiasiallisen ohjausvallan ulkopuolelle. Se voi jopa lisätä hyvinvointi- ja terveyseroja, ja lisäksi mallia pidetään monimutkaisena.

Järjestöt nostavat tikun nokkaan asiakaspalvelusetelin. Asiakaspalvelusetelien laaja käyttö veisi maakuntien liikelaitoksilta mahdollisuuksia taata riittävät ja laadukkaat erikoisalojen palvelut.

– Valinnanvapaus ei toteudu harvaan asutuilla alueilla eli yhdenvertaisuus palvelujen saatavuudessa ei käytännössä toteudu, sanoo JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

Sosiaali- ja terveysalan henkilökunnan työolot ovat muuttumassa rajusti.

Ympärivuorokautinen päivystys vaarassa

Erityisesti kattava ympärivuorokautinen päivystysvalmius on vaarassa.

– Useissa maakunnissa keskussairaaloiden mahdollisuudet tuottaa palveluja ja hoitaa lakisääteiset tehtävät vaarantuvat hyvin nopeasti asiakassetelin laajan käytön vuoksi. Palvelukokonaisuuksien toimivuus ja potilasturvallisuus voivat vaarantua hoitoketjun pilkkoutuessa lukuisille eri toimijoille, sanoo taannoin Vantaan kaupunginjohtajaksi valittu valtuuskunnan puheenjohtaja Ritva Viljanen.

ILMOITUS

JHL:n mielestä maakuntien tulisi jatkossa ensisijaisesti järjestää palvelut, joita yksityiset voivat täydentää. Maakuntien pitää myös vahvasti ohjata palvelusetelien käyttöä ja hallita niistä syntyviä kustannuksia.Tukipalvelut kuten välinehuolto, ruokahuolto ja siivous tulisi tuottaa mahdollisimman pitkälle omana työnä

Pätkätyöt sote-alalla uhkaavat lisääntyä

JHL muistuttaa, että julkinen sektori kantaa jatkossakin sosiaali- ja terveyspalveluista suuremman vastuun kuin yksityiset yritykset. Jos yksityisiä palveluntuottajia ei ole riittävästi, joutuvat maakunnat tuottamaan palveluita itse. Lisäksi maakuntien on varmistettava resurssit päivystykseen ja kriisitilanteisiin.

Sosiaali- ja terveysalan henkilökunnan työolot ovat muuttumassa rajusti.

– Jos yritykset turvautuvat määräaikaisiin sopimuksiin asiakasmäärien vaihdellessa, uhkaavat sote-alan työt muuttua pätkätöiksi. Ammattilaisten työnteon mahdollisuudet on turvattava sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Henkilöstön on oltava mukana uudistuksen valmistelun ja toteutuksen kaikissa vaiheissa, Niemi-Laine sanoo.

Jopa 60 000 työpaikkaa saattaa kadota

KT:n laskelmien mukaan jopa 60 000 palkansaajan työtehtävät saattavat kadota julkiselta sektorilta. Henkilöstön laaja siirtyminen voi aiheuttaa vakavaa työvoimapulaa myös kriittisissä avaintehtävissä ja erityisosaamisen vajeita ja uhata maakunnan kykyä suoriutua tehtävistään.

Valtuuskunta muistuttaa, että kilpailu työvoimasta voi työnantajien näkökulmasta myös kasvattaa työrauha- ja kustannusriskejä. Kymmenientuhansien henkilöiden siirtyminen nykyisen kunnallisen ja tulevan maakunnallisen sopimusjärjestelmän ulkopuolelle tarkoittaa sitä, että heidän työehtonsa määräytyvät vastaisuudessa yksityisen sektorin työehtosopimusten mukaan, KT:sta todetaan sote-lausunnosta lähetetyssä tiedotteessa.