Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Lausuttavana olevan alkoholilain kokonaisuudistuksen kantavaksi periaatteeksi on asetettu alkoholihaittojen vähentäminen. Uudistuksen myötä kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvavan kuusi prosenttia, ja haitat kasvaisivat todennäköisesti samassa suhteessa.

Esitys ajaa vahvasti elinkeinopoliittisia tavoitteita ja vahvistaa elinkeinonharjoittajien kannattavuutta kansanterveyden ja yksilöiden kustannuksella. Elinkeinoelämän tavoitteiden saavuttaminen nousee esityksessä tärkeimmäksi tavoitteeksi, jolla voidaan perustella yhteiskunnalle ja yksilölle aiheutuvat kustannukset ja haitat.

Useiden vuosien ajan elinkeinoelämän etujärjestöt ovat ajaneet alkoholilain muutoksia piirtäen uhkakuvia matkustajatuonnin vaikutuksista verotuloihin. Etujärjestöt ovat myös vedonneet panimoteollisuuden työpaikkojen säilymisen puolesta.

Yhteiskunta paheksuu alkoholiriippuvaisia.

Matkustajatuonnin osuutta on vahvasti liioiteltu. Matkustajatuonti ei ole olennainen tekijä alkoholihaitoista ja siihen liittyvistä kustannuksista puhuttaessa. Riskiryhmien käyttäytymiseen vaikuttaa eniten lähellä olevan alkoholin hinta ja saatavuus.

Esitöiden perusteella ainoastaan 20 prosenttia kohtuukäyttäjistä toivoo alkoholipolitiikan väljentämistä. Väljemmän alkoholipolitiikan kannattajat koostuvat elinkeinoelämän kannattajista ja runsaasti alkoholia käyttävistä. Uudistuksella pyritään siis ajamaan ensisijaisesti näiden kahden ryhmän intressejä.

ILMOITUS

Todennäköistä on, että alkoholin kulutus lisääntyy uudistuksen seurauksena. Tällöin yksilö- ja perhetasolla alkoholin aiheuttamat haitat nousevat huomattavasti hyötyjä suuremmiksi ja pitkäaikaisemmiksi. Tutkimusten mukaan alkoholihaittoja vähennetään tehokkaimmin toimenpiteillä, joilla nostetaan alkoholijuomien hintaa ja rajoitetaan alkoholijuomien fyysistä saatavuutta.

Esitys ei huomioi sitä, että alkoholin riskikäyttöön ja suurkulutukseen liittyy usein päihderiippuvuus, jota ei voida pitää yksistään yksilön valintana. Ennen tätä alkoholilain uudistusta ennaltaehkäisevää ja korjaavaa päihdetyötä on kunnissa vähennetty. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollossa ei tarjota alkoholiriippuvaisille tehokasta hoitoa, vaikka sitä asiantuntevissa organisaatioissa tuotetaan ja se monia hyödyttäisi.

Yhteiskunta paheksuu alkoholiriippuvaisia ja estää asenteillaan asianmukaisen hoidon. Yhdessä uudistuksen kanssa nykyisen hoitojärjestelmän heikkous aiheuttaa ongelmia niin päihdehaittojen hallintaan kuin hoitoonkin.

Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja
perushoitajaliitto SuPer