Sää ei nyt oikein suosi Merja Kyllöstä Helsingissä. Marraskuussa vasemmistoliiton presidenttiehdokkaan kampanja-avauksessa satoi vettä, ja tällä viikolla Kyllösen vieraillessa Helsingin Jakomäessä satoi ensin lunta, sitten räntää ja lopuksi vettä.
Vasemmistoliiton paikallisaktiivit olivat kutsuneet Kyllösen tutustumaan Koillis-Helsingin lähiöön, josta varmaankin jokainen suomalainen on kuullut. Jakomäki kun on saanut mainetta elokuvia myöten paikkana, josta halutaan vain pois.
Kyllösellä sen sijaan oli vaikeuksia päästä Jakomäkeen, kun karmiva keli sotki pääkaupunkiseudun liikenteen. Lopulta hän saapui perille parisenkymmentä minuuttia aikataulusta myöhässä.
Mieleen jäi päällimmäisenä se yhteisöllisyys.
Vierailun ensimmäinen kohde on suomalaisen yhteiskunnan yksi ylpeydenaiheista eli lähikirjasto. Jakomäen kirjastonjohtaja Leena Sallas avaa presidenttiehdokkaalle, kuinka sosioekonomisesti haastavassa lähiössä pyöritetään kirjastoa ja tuetaan nuorten lukemista. Aktiivisella toiminnalla myös maahanmuuttajataustaisia poikia on saatu innostumaan lukemisesta.
Kirjastonjohtajan esitelmästä käy selväksi, että mitenkään helppoa työ ei ole ollut. Sinnikkyys ja kekseliäisyys ovat kuitenkin kantaneet hedelmää.
Suomalainen yhteiskunta näyttää ylipäänsä parhaita puoliaan kirjaston keittiössä, joka toimii myös henkilökunnan taukotilana. Aika harvassa ovat ne yhteiskunnat, joissa presidenttiehdokas keittää oman teensä ennen kuin istuu pöydän ääreen.
Kirjastosta kouluun
Kirjastolta matka jatkuu toiseen yhteiskunnan peruspilareista eli peruskouluun. Siellä Kyllösen ottaa vastaan Jakomäen peruskoulun rehtori Jane Majanen sekä ylä- ja alakoulun apulaisrehtorit Anne Heinonen ja Pia Siljala-Kaskelin. Tarjolla on katsaus uuteen opetussuunnitelmaan sekä siihen, miten opetusta hoidetaan koulussa, jossa noin 44 prosenttia oppilaista ei puhu suomea tai ruotsia äidinkielenään. Yhteensä koulussa puhutaan 29:ää eri kieltä.
Esiin nostetaan muun muassa se, että koulussa lauletaan jouluisin Enkeli taivaan -jouluvirsi ja keväisin Suvivirsi. Kyllönen puolestaan kysyy, onko kieliopetuksessa siirrytty jo pois kieliopin painottamisesta puhumisen sijaan.
– Näin on tehty, vakuuttaa vararehtori Siljala-Kaskelin.
Siljala-Kaskelin kertoo myös, että välillä opetuksen apuna käytetään kuvia. Kuvien käyttämistä pyydetään Brysselissä myös suomalaisilta edunvalvojilta, Kyllönen sanoo.
– Pitäisikö aloittaa alusta, Kyllönen letkauttaa esitysten päätteeksi.
Lopuksi rehtori Jane Majanen sanoo, että kukaan opettajista ei joudu Jakomäkeen. Sinne haetaan.
– Pidämme yhdessä huolta alueen lapsista ja nuorista, hän sanoo viitaten alueen toimijoiden yhteistyöhön.
Kaatosateessa vaaliteltalla
Jakomäessä kaikki on lähellä. Niinpä koululta on aika siirtyä vielä hetkeksi vasemmistoliiton teltalle ostoskeskuksen kupeeseen. Nyt ei sada enää räntää, vaan silkkaa vettä. Arki-ilta, joulukuun kaiken valon imevä pimeys ja vesisade ei ole paras yhdistelmä vaalitelttailulle.
– Mieleen jäi päällimmäisenä se yhteisöllisyys. Jos miettii, että tänne ollaan tekemässä monitoimitaloa, jonka nimi on Jakomäen sydän. Kyllä se kertoo aika paljon siitä, että ihmiset haluavat kehittää omaa aluettaan, Kyllönen kertaa vierailunsa antia.
Kyllönen vertaa jakomäkeläisten sitoutumista omaan alueeseensa pohjoisempana Suomessa sijaitseviin kyliin.
– Yhdessä tekemisestä haetaan voima ja vahvuus mennä eteenpäin.
Pieni toive Niinistölle
Kyllösen kampanjassaan esiin nostamat teemat eivät vielä ole nousseet vaalikeskusteluissa esiin. Puhetta on riittänyt sotilasliitto Natosta ja Itämeren jännittyneestä tilanteesta, mutta vähemmän esimerkiksi ilmastonmuutoksesta.
– Suomalainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen näkemys ei laajene ehkä juuri sen takia, että ongelmien katsotaan olevan niin paljon kauempana. Sellainen ajatus tulee läpi, että olemme pohjoinen saarivaltio kaukana ongelmista, Kyllönen pohtii.
Kyllönen esittää myös toiveen jatkokautta hakevalle Sauli Niinistölle.
– Kun hänellä olisi rauha ja ilmastonmuutos omalla agendallaan, niin hänkin uskaltaisi niistä rohkeasti puhua. Ehkä me nyt pääsemme samoille linjoille laajan turvallisuuden kanssa, kun hän on teemansa julkaissut.
–Mentäisiin niihin asiaytimiin, joista puolustusvoimatkin tänä päivänä puhuu laajan turvallisuusnäkemyksen kautta. Ei se ole pelkästään meikäläisen ajattelua, vaan se kuva on tiedossa laajemminkin.