Lehtikuva/Markku Ulander

Keskustelu seksuaalisesta ahdistelusta on nostanut näkyväksi ilmiön laajuuden. Voi kysyä, kuinka moni nainen on välttynyt elämänsä aikana seksuaaliselta ahdistelulta ja jopa väkivallalta.

Seksuaalinen väkivalta, ahdistelu ja häirintä ovat vallankäyttöä. Sukupuolittunut väkivalta on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Se näkyy naisiin kohdistuvana pari- ja lähisuhdeväkivaltana, häirintänä ja ahdisteluna kaduilla, työpaikoilla, ravintoloissa ja jopa tulevaisuuden ilmiöksi nostetussa Slush-tapahtumassa.

Näistä ilmiöistä on vaiettu tai niiden merkitystä on vähätelty tai syyllistetty uhriksi joutuneita. Ahdistelua kokeneita on leimattu herkkähipiäisiksi, huumorintajuttomiksi tiukkapipoiksi tai jollain muulla tavalla kummallisiksi, koska he eivät ymmärrä ahdistelua huomionosoitukseksi.

Ilmiön laajuus kertoo korrektin pinnan alla olevasta herruusajattelusta, jossa osa pitää oikeutenaan kajota toisen ihmisen koskemattomuuteen. Seksuaalisen häirinnän, ahdistelun ja suoranaisen väkivallan vähättely on mahdollista, jos alistaviin valtarakenteisiin ei puututa.

Valtarakenteiden purkamista ansiokkaasti vaatinut akatemiaprofessori Johanna Niemi on painottanut Ruotsin, Espanjan ja Saksan esimerkkien pohjalta, että lainsäädännöllä on merkitystä. Tarvitaan poliittista tahtoa asioiden muuttamiseen.

ILMOITUS

Nyt laeissa ei tunnisteta pitkäaikaista verbaalista häirintää. Raiskauksen tunnusmerkistöä tulee muuttaa siten, että suostumuksen puutteesta tulee keskeinen raiskausta määrittävä tekijä, kuten vasemmistoliitto on esittänyt.

Nämä esimerkit kertovat, että seksuaalista häirintää voidaan kitkeä myös lainsäädännöllä, toisin kuin oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) antaa ymmärtää.

Sipilän hallitus on vähätellyt sukupuolten välisen tasa-arvon merkitystä. Joukko tutkijoita älähti tästä heti hallitusohjelman julkistamisen jälkeen. Kaikki tasa-arvoon kohdistuva vähättely syö pohjaa keinovalikoimalta, joka on jo käytössä häirinnän suitsimiseksi.

Hyödynnetäänkö tarpeeksi tasa-arvo-ohjelmia tai esimiestyötä työpaikoilla? Onko päiväkotien ja koulujen toiminta sukupuolittumisesta vapaata? Ajetaanko ammattiyhdistysliikkeessä tarpeeksi voimallisesti sukupuolten tasa-arvoista kohtelua työelämässä? Entä miten toimitaan puolueissa?

Tavoitteena tulee olla nollatoleranssi seksuaaliseen häirintään ja ahdisteluun.

sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi