Hallitus antoi torstaina eduskunnalle lakiesityksen nollatuntisopimusten pelisäännöistä. Työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan lailla korjataan nollatuntisopimuksiin ja muihin vaihtelevan työajan sopimuksiin liittyviä epäkohtia.
Tarkoitus on Lindströmin mukaan tasapainottaa nykytilannetta, jossa kaikki oikeudet ovat työnantajalla ja velvoitteet työntekijällä.
Nollatuntisopimuksiin ja muihin vaihtelevan työajan sopimuksiin määritellään lakiesityksessä niiden käyttöala. Nollatuntisopimuksia ei saisi tehdä, jos työvoimatarve on kiinteä. Silloin on työajankin oltava kiinteästi määritelty työsopimuksessa. Vaihtelevan työajan tilanteessa työaikaehtokin saa vaihdella.
Esityksen mukaan sairausajan palkka pitää maksaa silloin, kun työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon tai siitä on muutoin sovittu.
Lisätyöstä sovittava
Irtisanomistapauksessa työnantaja on velvollinen maksamaan korvausta työajasta, jos se vähenee irtisanomisaikana. Korvaus tulee 12 edellisen viikon keskimääräisen työajan perusteella.
Työvuoroluetteloa koskevilla säännöksillä pyritään parantamaan työn ennakoitavuutta. Työvuorolista on annettava vähintään viikkoa aikaisemmin. Lisätyötä voi teettää, mutta siitä on sovittava työntekijän kanssa erikseen.
Työntekijän suostumus lisätyöhön ei voi olla luonteeltaan yleinen esimerkiksi työsopimuksen yhteydessä annettu. Siitä on aina sovittava erikseen tai suostumus voi koskea vain lyhyttä aikaa kerrallaan.
Lievennys karenssisäädökseen
Työvoimaviranomainen voi nykyisin määrätä karenssin työttömyysturvaetuuteen työntekijän irtisanoutuessa nollatuntisopimuksesta, vaikka hänelle ei olisi tarjottu töitä. Nollatuntisopimus saattaa kuitenkin rajoittaa työntekijän mahdollisuutta työskennellä toisen työnantajan palveluksessa.
Lakiesityksen mukaan työttömyysetuuden karenssia ei aseteta, jos työtä ei viimeisten 12 viikon aikana ole tarjottu millään viikolla vähintään 18:aa tuntia.
SAK: Ei ratkaisua perusongelmaan
SAK:n päälakimiehen Timo Koskisen mukaan hallituksen lakiesitys sisältää parannuksia nykyiseen tilanteeseen. Perusongelmaa nollatuntisopimuksella työskentelevien työsuhteen epävarmuudesta se ei kuitenkaan ratkaise.
Ministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan kansalaisaloitteenkin voimalla ajettua nollatuntisopimusten kieltoa ei haluttu asettaa, koska se saattaisi rajoittaa joidenkin työllistymismahdollisuuksia.
Koskinen näkee hallituksen lakiesityksen vakiinnuttavan nollatuntisopimukset.
– Voi ajatella, että niitä lain nojalla suorastaan suositellaan.
Koskisen mielestä lakiin olisi pitänyt sisällyttää työajan vakiintumisen periaate, joka on yleistä muualla työaikalainsäädännössä.
SAK esitti aikoinaan työryhmässä työajan vakiintumista kuuden kuukauden toteutuneen työajan perusteella.
– On hallituksen poliittinen linjaus, ettei tällaista haluttu lakiesitykseen sisällyttää, Koskinen kommentoi.
Sitä Koskinen pitää hyvänä, että ministeri Lindström taipui tiedotustilaisuudessa edesauttamaan nollatuntisopimusten määrän selvittämistä. Se on edellytys tilanteen seurannalle jatkossa.
Nollatuntisopimusten tämänhetkisestä määrästä ei ole saatavissa tietoa. Tilastokeskuksen parin vuoden takaisen selvityksen perusteella nollatuntilaisia on maassa 83 000 – 110 000.