– Työnantaja voisi jättää tarjoamatta lisätyötä sitä haluavalle osa-aikaiselle työntekijälle ja ottaa oppisopimusopiskelijan halvemmalla tekemään tarvittavan lisätyön, arvioi STTK:n johtaja Katarina Murto hallituksen esitystä.
STTK pitää kuitenkin tärkeänä, että erityisesti nuorten työllistymisen edistämiseksi oppisopimusmahdollisuuksia lisätään.
– Koska oppisopimuksen käytön edistäminen on ennen kaikkea koulutuspoliittinen kysymys, ratkaisukeinoja ei pitäisi hakea työntekijän suojan heikentämisen kautta, huomauttaa Murto.
Uudistus mahdollistaisi irtisanotun työntekijän korvaamisen matalapalkkaisemmalla oppisopimusopiskelijalla.
Työllistyminen ei edisty tavoitteellisesti
Oppisopimus ei STTK:n mielestä saa olla vakituisen henkilöstön työntekoa korvaava väline. Nyt eduskunnalle annettu esitys ei myöskään edistä työllistymistä.
– Emme hyväksy, että osa-aikaista työtä tekevän oikeutta lisätyöhön ja työnantajan velvoitetta tarjota työtä tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanotulle ja työtä hakevalle henkilölle heikennetään. Lähtökohta pitää olla aito oppisopimukseen perustuva oppiminen, Murto korostaa.
– Muutosesitys heikentäisi lisätunteja haluavien osa-aikaisten asemaa, hän huomauttaa.
Tasa-arvo jää toteutumatta
Ehdotetut lainsäädäntömuutokset sisältävät myös tasa-arvo-ongelmia.
– Osa-aikaisen työn tekeminen on yleisempää naisilla kuin miehillä. Selvitykset osoittavat lisäksi, että vastentahtoisesti osa-aikaista työtä tekevistä enemmistö on naisia, Murto huomauttaa.
Nykyisen laajuinen takaisinottovelvollisuus ei STTK:n arvioiden mukaan estä oppisopimuskoulutuksen käyttöä.
– Uudistus loisi huomattavan riskin oppisopimuskoulutuksen väärinkäytöksiin, sillä se mahdollistaisi irtisanotun työntekijän korvaamisen matalapalkkaisemmalla oppisopimusopiskelijalla.
Esitys ei sisällä arvioita siitä, miten paljon oppisopimuspaikkoja jäisi täyttämättä lisätyöntarjoamisvelvoitteen ja takaisinottovelvoitteen vuoksi.