”Tosiasiassa Eläketurvakeskuksen laskelmat osoittavat, että suunnilleen nykyisellä eläkemaksujen tasolla eläkelupaus – jota vihreät väittävät katteettomaksi – kyetään lunastamaan vuosisadan loppupuolelle asti. Mikäli työllisyysastetta saadaan nousemaan, tulee maksuihin jopa laskemisen varaa”, kirjoittaa Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö kolumnissaan.
Hän pitää kummallisena, että ”monista edistyksellisistä sosiaalipoliittisista aloitteistaan tunnetun vihreän liikkeen piirissä kuunnellaan parivaljakkoa Björn Wahlroos – Bengt Holmström kovin herkästi. Kuuntelu on johtanut pamfletistit eläkeasiantuntijoiden moneen kertaan vääriksi toteamien kliseiden toistamiseen”, hän kirjoittaa Vihreiden nuorten marraskuussa julkaisemasta eläkepamfletista Korjataan eläkejärjestelmä.
Vihreät päivittelevät eläkemenoja unohtaen eläkerahastot
Työeläkkeiden maksamisella ei rasiteta valtiontaloutta.
Kivistö muistuttaa, että suomalainen työeläkejärjestelmä on ns. osittain rahastoiva, jossa työssä käyvä sukupolvi maksaa suurimman osan eläkemenoista.
”Osa ja jatkossa yhä suurempi osa maksetaan nyt 203 miljardin euron suuruisten eläkerahastojen tuotosta. Rahastoista kaksi kolmannesta on kerrytetty nykyisten eläkeläissukupolvien ja juuri eläkkeelle siirtyneiden palkanmaksuvarasta kerätyillä maksuilla”, hän huomauttaa.
– Kun vihreät päivittelevät eläkemenojen viime vuonna tapahtunutta nousua 700 miljoonalla eurolla, he jättävät kertomatta, että eläkerahastot kasvoivat samaan aikaan yli 12 kertaa enemmän eli 8 600 miljoonaa euroa, huomauttaa Kivistö.
Heikko työllisyys eläkkeiden sijaan ongelma
Vihreillä nuorilla tuntuvat eläkepalikat olevan aika hakusessa:
”Hyvinvointivaltion tulevaisuutta päivitellessään kasvavien työeläkemenojen takia he jättävät kertomatta, että työeläkkeiden maksamisella ei rasiteta valtiontaloutta.
Kun he vaativat eläkkeiden laskemista vetoamalla Ruotsin ”eläkejarruun”, he jättävät kertomatta toisen puolen: noususuhdanteessa ja rahastojen pääoma-arvon kasvaessa eläkkeitä vastaavasti nostetaan indeksejä enemmän, viime vuonnakin 4,5 prosenttia, siis Ruotsissa”, kirjoittaa Kivistö.
Hän summaakin, että ongelmana eivät ole eläkkeet vaan työllisyys.
”Se vaikuttaa eläkemaksujen kertymään. Se vaikuttaa nyt työssä olevien tulevien eläkeläisten eläkkeiden tasoon. Työttömyys ja lisääntyvät pätkätyöt ovat nykyisten nuorten ja tulevien eläkeläisten suurin ongelma.”