Keskiviikko oli karmea päivä pääministeripuolue keskustalle. Oppositio aloitti budjetin loppukäsittelyn röykyttämällä keskustaa eri korteilla pelaamisesta hallituksessa kuin tupailloissa. Pari tuntia myöhemmin Helsingin Sanomat julkisti uusimman puoluegallupin: kannatus 14,8 prosenttia, vähemmän kuin vihreillä.
Helsingin Sanomien mittauksissa keskustan kannatus on laskenut tasaisesti elokuusta lähtien, jolloin se oli 17,3 prosenttia, sama kuin SDP:n. Sen mittauksen jälkeen demarien kannatus on noussut yhtä tasaisesti kuin keskustan laskenut.
Eniten tuskaa lisää se, että myös hallituskumppani kokoomuksen kannatus on pientä notkahdusta lukuun ottamatta noussut koko syksyn. Joulukuussa se oli 22,2 prosenttia. Kannatusero on peräti 7,4 prosenttiyksikköä.
Keskusta unohtanut juurensa
Budjettikeskustelussa oikeastaan selvisi, mistä ero johtuu. Hallitus tekee niin kokoomuslaista politiikkaa, että se kammottaa jo keskustalaisia itseäänkin. Puolue on kuitenkin pääministeri Juha Sipilän ja hallitusohjelman vanki.
Kokoomuksella taas menee hyvin, koska se saa kaiken haluamansa läpi – ainakin siihen asti, kun valinnanvapauslaki tulee uudelleen päätettäväksi.
Budjettikeskustelussa oppositio tykitti keskustaa eduskuntaryhmän johdon lauantaina 9.12. julkaisemasta tiedotteesta, jossa puhutaan kauniisti perusturvan parantamisesta ”tulevina vuosina” ja eriarvoistumiskehityksen pysäyttämisestä.
Ensi vuoden budjetissa sosiaalietuuksien indeksikorotukset on kuitenkin jäädytetty ja budjetti lisää tuloeroja.
– Ryhmänjohtaja [Antti] Kaikkosta lainatakseni eläkeläiset joutuvat valitsemaan leivän ja lääkkeiden väliltä. Se tuottaa tulosta – köyhyyden lisääntymisen lisäksi tuloerot kasvavat. Se heikentää Suomen koulutustasoa. Se kasvattaa päivähoidon ryhmäkokoja ja vie subjektiivisen päivähoidon, sanoi Paavo Arhinmäki (vas.).
Hän jatkoi, että kansanrintama – maalaisliitto, SKDL ja SDP –rakensi hyvinvointivaltion, huolehti siitä, että meillä on perusturva. Tuloerot kapenivat ja köyhyys väheni tässä maassa.
– Tämä keskustelu, mitä nyt käydään, ponnistaa ihmetyksestä siitä, mihin on täällä eduskunnassa keskusta unohtanut nämä juuret, joissa yhdessä huolehdittiin köyhimmistä ihmisistä. Se tulee läpi kyllä niissä tiedotteissa, joita viikonloppuisin lähetetään, niissä puheissa, joita näissä tupailloissa pidetään, mutta täällä puheet ovat aivan toisia.
Perjantaina eläkeleikkaus, lauantaina omatunto kolkutti
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen muisteli Kaikkosen sanoneen lehtihaastattelussa, että toivoo hallituksen saavan aikaan vielä joitakin ratkaisuja, joilla kaikkein heikoimpia autetaan.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) taas on puhunut maksuttomasta varhaiskasvatuksesta viisivuotiaista alkaen.
– Kyllä minä ihmettelen, kun katsoo hallituksen tekoja: samaan aikaan varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja kasvatetaan, subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan, indeksejä leikataan, lapsiperheet ja vanhukset kärsivät, lääkekorvauksia heikennetään. Kyllä tämä on pikkusen omituista, se, mitä te puhutte verrattuna siihen, mitä te sitten teette. Nyt pitäisi kyllä kohdata näiden asioiden — puhutaan kauniita, mutta teot ovat erittäin hirveitä, Pekonen sanoi.
– Keskustalla ainakin omatunto on alkanut kolkuttaa. Perjantaina te leikkasitte eläkkeitä, tämä hallitus leikkasi eläkkeitä, mutta onneksi viikonloppuna kuului jo äänenpaino, että pitäisikö sittenkin tehdä jotain heikompiosaisten hyväksi, piikitteli Pia Viitanen (sd.).
Nyt käsiteltävänä olevaan budjettiin ei tule muutoksia, mutta ensi kevään kehysriihessä keskustalla on valtavat paineet. Silloin vaaleihin on enää vuosi aikaa. Jos alkaneen talouskasvun hedelmät ovat edelleen menossa yksin kokoomukselle, on keskustan pakko saada budjettiin myös perusturvaa korjaavia päätöksiä.
Kokoomuksen lisäksi suurimpana esteenä saattaa silloin tosin olla myös pääministeri, puheenjohtaja Juha Sipilä, joka on kokoomuslaisempi kuin osa kokoomuksesta.
Juttua korjattu 15.22. Kannatuseron prosentit on muutettu prosenttiyksiköiksi.