Lehtikuva/Tony Karumba

Pintaa syvemmältä

Sillä välin kun uutistoimituksissa seurattiin silmä tarkkana Zimbabwen presidentin syrjäyttämistä, kiristynyt poliittinen tilanne Suomen pitkäaikaisissa kehitysavun kohdemaissa Keniassa ja Tansaniassa on jäänyt mediassa lähes huomaamatta.

Keniassa presidentti Uhuru Kenyatta vannoi virkavalansa toissa viikolla ja saa sittenkin jatkaa vallassa vilpillisten vaalien ja opposition boikotoiman toisen vaalikierroksen jälkeen.

Vaalien ensimmäinen kierros sujui rauhallisesti, mutta julkistetut tulokset eivät vastanneet äänestäjien tahtoa, sillä vaalikomission tietokonejärjestelmää oli manipuloitu istuvan presidentin ja tämän puolueen eduksi. Tietojärjestelmästä vastannut henkilö löydettiin surmattuna ja kidutettuna Kenian pääkaupungin Nairobin liepeiltä runsas viikko ennen elokuun vaaleja.

Arvovaltaiset tahot varoittavat vallankumouksen mahdollisuudesta.

Uusintavaaleja boikotoitiin suurimmassa osassa maata sen jälkeen kun opposition presidenttiehdokas Raila Odinga vetäytyi vaaleista vaalijärjestelyjen epäselvyyksien vuoksi.

Presidentin virkaanastujaispäivälle kaavailtu opposition suurmielenosoitus estettiin turvallisuusjoukkojen voimin. Sotilashelikopterit lensivät matalalla Nairobin keskustan yllä, ja kaupungin laitamilla moottoripyörillä liikkuvat poliisijoukot ampuivat ihmisiä täysin summittaisesti.

Kerrostalon parvekkeella ollut seitsenvuotias poika kuoli poliisin ampumasta luodista Embakasin työläiskaupunginosassa lähellä Nairobin kansainvälistä lentokenttää.

ILMOITUS

Opposition mukaan poliisi on surmannut syksyn aikana yli 200 ihmistä. Viranomaiset ovat yleensä kiistäneet osallisuutensa kuolemantapauksiin, eikä niitä ole tutkittu.

Tämän syksyn vaalit olivat jo kolmannet peräkkäiset vaalit, joissa vaalivoitto ilmiselvästi varastettiin oppositiolta. Joka kerta opposition ehdokkaana on ollut poliittisia uudistuksia ja maan voimavarojen tasaisempaa jakamista ajava, nyt jo 72-vuotias veteraanipoliitikko Raila Odinga, joka oli yksipuoluevallan aikakaudella Kenian pitkäaikaisin mielipidevanki.

Kenia on yksi Afrikan vakaimmista ja kehittyneimmistä maista, mutta tällä hetkellä maa on jakautunut syvästi kahtia ja suuressa osassa maata puhutaan vakavasti eroamisesta koko maasta.

Keniassa on kaikkiaan 47 eri etnistä ryhmää. Näistä presidentin ja hallituksen takana ovat vain kikujut ja kalenjinit, maan suurin ja kolmanneksi suurin kansanryhmä, jotka edustavat yhdessä noin kolmasosaa koko Kenian väestöstä.

Arvovaltaiset tahot korkeimman oikeuden entisestä presidentistä lähtien ovat varoittaneet tulossa olevasta mahdollisesta vallankumouksesta.

Ihmisten turhautumisesta kertoo sekin, että tiistaina Nairobin suurimmalla stadionilla pidetyssä Kenian itsenäisyyspäivän juhlassa presidentti Kenyatta sai pitää puheensa lähes tyhjille katsomoille.

Oppositio suunnitteli samalle päivälle oman itsenäisyysjuhlan järjestämistä Mombasassa. Tarkoitus oli koota laajapohjainen kansankokous luotsaamaan Kenian paluuta demokratiaan ja perustuslain kunnioitukseen. Odinga oli määrä julistaa kansan presidentiksi.

Kenian oikeuskansleri uhkasi Odingaa ja muita oppositiojohtajia maanpetossyytteillä, joista seurauksena olisi kuolemanrangaistus.

Ulkomaiden diplomaatit ovat olleet hiljaa koko syksyn, mutta tekivät Yhdysvaltojen suurlähettilään johdolla kaikkensa, jotta tällaista seremoniaa ei pidetty.

Presidentti Kenyatta on toistaiseksi kieltäytynyt neuvotteluista ja opposition vaatimista aidoista vaaleista ensi vuoden helmikuussa.

Kenian naapurimaassa Tansaniassa iloittiin kaksi vuotta sitten uudesta presidentistä John Magufulista, joka ensi töikseen peruutti itsenäisyyspäivän juhlallisuudet ja päätti, että juhliin varatut rahat tulisi käyttää sen sijaan koleraepidemian taltuttamiseen. Presidentti lähti juhlapäivänä ulos kadulle osallistumaan siivoustalkoisiin.

Magufuli leikkasi myös ministereiden määrää ja kielsi heiltä turhat ulkomaanmatkat. Hän teki yllätysvierailuja ministeriöihin ja antoi potkut virkamiehille, jotka olivat ilman syytä poissa työpaikalta.

Magufuli kitki korruptiota ja paljasti, että maassa oli vuosien ajan maksettu palkkaa tuhansille virkamiehille, joita ei ollut olemassakaan. Ylimääräisiä palkkarahoja maksettiin joka vuosi yli 20 miljoonan euron edestä. Summa on suurempi kuin Suomen kehitysapu Tansanialle viime vuosien leikkausten jälkeen.

Viime kuukausina Magufulin suosio on kuitenkin hiipunut hänen hyökättyään rajusti oppositiota ja mediaa vastaan.

Syyskuussa pyssymiehet tulittivat oppositiojohtaja Tundu Lissua, joka on nyt Nairobissa sairaalahoidossa. Kymmeniä ihmisiä on pidätetty pelkästään heidän Facebook-päivitystensä vuoksi. Maan kaikki kriittiset sanomalehdet on kielletty vuoron perään, ja useat toimittajat ovat kadonneet. Suositun oppositiolehden päätoimittaja sai palkkamurhaajat peräänsä ja joutui pakenemaan maan alle.

Keniassa tällaista on tapahtunut ennenkin, mutta Tansaniassa tämä on uutta ja pelottavaa.