Napapiirin pohjoispuolisten alueiden ikirouta sulaa nopeammin kuin koskaan aikaisemmin, kertoo Yhdysvaltain valtamerien ja ilmakehän tutkimusvirasto NOAA tiistaina julkaisemassaan raportissa.
Vaikka viime kesän lämpötilat olivat verraten viileät, ei arktisen alueen ympäristö osoittanut merkkejä palautumisesta.
Ilmakehän keskimääräinen lämpötila ei syyskuun loppuun mennessä kuluneen vuodenkierron aikana kohonnut yhtä korkealle kuin ennätyslämpimänä vuonna 2016. Se oli kuitenkin toiseksi korkein vuodesta 1900 lähtien, ja ylitti keskiarvon 1,6 asteella.
Itseään ruokkiva kierre on saattanut jo alkaa.
Arktinen merijää on aina pienimmillään syyskuussa. Tänä vuonna sen minimiala oli vasta mittaushistorian kahdeksanneksi alhaisin. Sen sijaan viime talvikauden maksimiarvo oli vuodesta 1979 alkavan mittaushistorian pienin.
Merijäästä vain 21 prosenttia on vanhaa, paksua jäätä, kun vastaava luku vuonna 1985 oli 45 prosenttia.
Meren pintaveden lämpötila elokuussa oli neljä astetta keskimääräistä lämpimämpi Barentsinmerellä ja Tshuktshimerellä.
Jääkaapin ovi auki
Kokonaisuutena arktisen alueen tilanne muuttuu nopeinta vauhtia 1 500 vuoteen, sanoi raporttia esitellyt NOAA:n tutkimusjohtaja Jeremy Mathis Yhdysvaltain geofyysisen seuran kokouksessa New Orleansissa tiistaina. Pitkän aikasarjan vertailutiedot on saatu jääkairauksilla sekä tutkimalla fossiileita, koralleja ja kotiloita.
Arktista aluetta sanotaan maapallon jääkaapiksi. ”Nyt on jääkaapin ovi jätetty auki”, sanoi Mathis.
Mathis varoitti, että jääpeitteen väheneminen arktisilla alueilla sekä kasvillisuuden lisääntyminen Euraasian ja Pohjois-Amerikan tundravyöhykkeillä saavat ilmastonmuutoksen kiihtymään, koska auringonsäteitä heijastava pinta pienenee. Itseään ruokkiva kierre on saattanut jo alkaa.
Ikiroudan sulaminen uhkaa aiheuttaa sen päälle tehtyjen rakennusten, teiden ja putkilinjojen sortumisen.
Macron houkuttelee tutkijoita
NOAA on yhdessä ympäristövirasto EPA:n kanssa niitä hallinnonaloja, joita presidentti Donald Trump ajaa ahtaalle. Trump on nimittänyt ympäristöhallintoon jo useita ilmastonmuutoksen kiistäjiä.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron jakoi tiistaina Pariisissa stipendejä yhdysvaltalaisille ilmastotutkijoille. Macronin stipendiohjelmaan oli 5 000 hakijaa sadasta maasta. Valituista 18:sta 13 on Yhdysvalloista.
Näpäytyksenä Trumpille Macron on antanut stipendiohjelmansa nimeksi ”Tehdään planeetasta jälleen suuri”.