Myös tänä vuonna budjetin loppukäsittelyn yhteydessä kritisoitiin ”velkaelvytykseen” tähtäävää linjaa. Talouden taantumavuosina syytettyjen penkillä oli elvytystä kannattanut vasemmistoliitto. Nyt kun talous on voimakkaassa kasvussa, vasemmistoliitto olikin syyttäjänä, kun vasemmistoliiton ryhmäpuheen pitänyt kansanedustaja Kari Uotila arvosteli voimakkaasti Juha Sipilän hallituksen taloudenpitoa.
– Taantumassa hallitus pahensi päätöksillään tilannetta. Se ajoi läpi miljardien eurojen menosopeutukset silloin, kun julkista kysyntää olisi pitänyt kasvattaa. Kun vasemmisto esitti elvyttävämpää finanssipolitiikkaa talouden ja työllisyyden tukemiseksi ja kestävää rakennemuutosta edistävien investointien käynnistämistä, haukuttiin meidät sieltä ministeriaitiosta vastuuttomiksi velanottajiksi, jotka eivät ajattele lastemme ja lastenlastemme tulevaisuutta, Uotila muistutti.
– Nyt, kun on noususuhdanne, te velkaelvytätte rikkaita suosivilla ja tuloeroja kasvattavilla veronalennuksilla, hän jatkoi.
Uotilan mukaan miljardiluokan veronkevennykset niille, joilla muutenkin menee hyvin, eivät ole yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisia eivätkä finanssipoliittisesti järkeviä.
– Veroelvytyksen seurauksena eriarvoisuus kasvaa ja hyvinvointivaltio heikkenee, kun valtiolla ei enää mukamas ole varaa julkisiin palveluihin tai inhimilliseen perusturvaan. Myös valtion velka kasvaa, mutta enää hallitus ei ole huolissaan “lastenlastemme velkaperinnöstä”.
Vaihtoehto: yli miljardi hyvinvointierojen tasaamiseen
Vasemmistoliiton oma vaihtoehtobudjetti painottaa kansalaisten hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta.
– Panostamme yli miljardi euroa hyvinvointieroja tasaaviin etuuskorotuksiin ja julkisten palveluiden parantamiseen. Nostamme perusturvaa, pienimpiä eläkkeitä, työttömyysturvaa ja opintotukea. Lisäksi karsimme hyvinvointipalveluiden maksullisuutta, lisäämme esimerkiksi lääke- ja matkakorvauksia ja parannamme koulutuksen ja kasvatuksen tasa-arvoa, Uotila listasi.
Uotila kertoi myös, että vasemmistoliitto panostaisi lähes puoli miljardia ilmastonmuutoksen torjumiseen ja kestävän rakennemuutoksen edistämiseen.
Hallituksen rakenneuudistukset hän lyttäsi.
– On surullista ja anteeksiantamatonta, että hyvinvointiyhteiskuntamme tärkein uudistus eli sote on sössitty täydellisesti pikkusieluisen poliittisen valtapelin ja ideologisen yksityistämisvimman vuoksi.
Kotikaupunkinsa, kokoomusvaltaisen Espoon erittäin kriittiseen lausuntoon viitaten Uotila ennusti soten niin sanotun valinnanvapauslain vielä kaatuvan.
Kenen ansiota kasvu?
Budjetin loppukäsittelyn alkaessa eduskunnassa kiisteltiin siitä, kenen ansiota Suomessa alkanut voimakas talouden kasvu on.
Hallituspuolueiden mielestä se on tietysti hallituksen.
– Opposition keskittyessä ei-sanan hokemiseen, on hallitus kantanut vastuunsa ja tehnyt välttämättömät päätökset, joilla Suomen talous on saatu tolpilleen, sanoi kokoomuksen Eero Suutari.
– Hallituksen toimet näkyvät kasvavissa kasvuluvuissa. Kilpailukykysopimus on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä, mikä näkyy viennin voimakkaana nousuna ja yritysten tilauskirjojen täyttymisenä. Kannustavalla veropolitiikalla sekä purkamalla työn tekemistä ja teettämistä haittaavia normeja, olemme varmistaneet, että Suomessa kannattaa yrittää, investoida ja tehdä työtä. Vain työllä ja yrittämisellä me voimme turvata hyvinvointimme ja asemamme maavertailujen kärjessä myös tulevaisuudessa.
Sinisten Matti Torvinen jatkoi oppositionkin pääosin tunnustavan, että hallituksen kilpailukykyä vahvistava työmarkkinaratkaisu on auttanut Suomen vientinäkymiä ja työllisyyttä.
Heikot perusteet ”kyykytyssopimukselle”
Vasemmistoliiton Uotilan mielestä hallitus ei voi ottaa kunniaa talouskasvusta.
– Suurin syy kasvuun on se, että Suomi hyötyy Euroopan ja maailmantalouden kasvaneesta kysynnästä. Lisäksi EKP:n rahaelvytys ja matala korkotaso ovat kannustaneet investointeja, kasvattaneet velkavetoista yksityistä kulutusta ja paisuttaneet omaisuusarvoja. Yrityksissä on tehty hyviä innovaatioita ja sellaisia tuotteita ja palveluita, joille löytyy ostajia.
– Näistä tekijöistä hallitus ei voi ottaa kunniaa. Pikemminkin päinvastoin. Taantumassa hallitus pahensi päätöksillään tilannetta, kun se ajoi läpi miljardien eurojen menosopeutukset silloin, kun julkista kysyntää olisi pitänyt kasvattaa.
Kilpailukykysopimusta Uotila kutsui kyykytyssopimukseksi.
– Porvarihallituksen ja työnantajien haukkalinjan yhdessä junailema palkansaajien kyykytyssopimus, joka myös kilpailukykysopimuksen nimellä tunnetaan, on yksi keskeinen tekijä miljardileikkausten ja valtiontalouden heikon rahoitusaseman takana. Siinä yrityksille annetaan ja työntekijöiltä ja valtiolta otetaan. Te pakotitte työntekijät ottamaan maksettavakseen työnantajille kuuluvia sosiaalimaksuja ja tekemään kolme palkatonta työpäivää vuodessa. Julkisen puolen pienipalkkaiselta työntekijöiltä otitte vielä lisäksi kolmanneksen lomarahoista.
– Vientikilpailukykyyn pohjanneet perusteet kyykytysssopimukselle olivat alun perinkin heikot, ja toteutunut kehitys ja tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet vasemmistoliiton kritiikin aiheelliseksi, Uotila sanoi.