Lehtikuva/Jussi Nukari

Keskustasta perusteltiin lakia iltapäivälehtien uutisilla, kokoomuksesta ja sinisistä ajattelutavan muutoksella.

Työttömille tulee ensi vuonna käytännössä yksi karenssipäivä kuukaudessa, jos he eivät pysty osoittamaan olleensa aktiivisia työnhaussa. Eduskunta hyväksyi aktiivimallia koskevan lain sisällön myöhään maanantai-iltana hallitusryhmien eli keskustan, kokoomuksen ja sinisten äänin.

Äänestystä edelsi noin seitsemän tuntia kestänyt keskustelu, josta Kansan Uutiset kertoi tuoreeltaan maanantaina.

Työttömyysturvalakia muutettiin niin, että työttömyysetuus maksetaan ensi vuoden alusta alkaen 65 työttömyysetuuden maksupäivältä eli kolmen kuukauden aikana 4,65 prosentilla alennettuna, jos henkilö ei ole edellisen 65 maksupäivän aikana osoittanut aktiivisuutta. 4,65 prosenttia vastaa yhtä omavastuu- eli karenssipäivää.

Aktiivisuutta on lain mukaan oleminen työssä yhteen työssäoloehtoa kerryttävään kalenteriviikkoon vaadittava työaika tai yritystoiminnasta ansaittu vastaava tulo tai oleminen viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa 65 päivän aikana. Työllistymistä edistäviä palveluita ovat tässä laissa työnhakuvalmennus, uravalmennus, työvoimakoulutus ja työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu ja kuntouttava työtoiminta.

”Ei automaatteja työttömyysturvaan”

Kansan Uutiset kokosi parhaita paloja maanantain keskustelusta:

ILMOITUS

Eero Heinäluoma (sd.):

– Työttömyysturvaa voidaan tämän lain tultua hyväksytyksi leikata, jos henkilö ei ole saanut työtä eikä ole päässyt myöskään koulutukseen. Ensimmäistä kertaa hyväksymme sellaista lainsäädäntöä, jossa rangaistaan henkilöä täysin ilman henkilön mitään omaan toimintaan liittyvää syytä, muuta kuin että hän on joutunut työttömäksi.

Li Andersson (vas.):

– Työttömiä tullaan siis jatkossa rankaisemaan perustuen sellaisiin tekijöihin, joihin he eivät itse omalla aktiivisuudellaan voi vaikuttaa. Jos asuu korkean työttömyyden paikkakunnalla, ei välttämättä ole työpaikkoja, joihin voi mennä välttääkseen tätä työttömyysturvan leikkuria, ja jos palkkatukeen ja työvoimapalveluihin osoitetut resurssit ovat riittämättömiä tai jos niitä leikataan, kuten tämän hallituksen aikana myös on tehty, ei välttämättä ole riittävästi kursseja tai palkkatuetun työn paikkoja, joihin mennä tämän työttömyysturvan leikkurin välttämiseksi.

Juhana Vartiainen (kok.):

– Pikkuhiljaa Suomessakin saadaan aikaan ajattelun muutos aktivoivaan suuntaan, kun meillä on ollut viime vuosina ja vanhastaan vuosikymmenten ajan liian tavallista, että pidetään vaan huoli tulonsiirroista, mutta sen jälkeen ei ole mitään kontakteja työttömään. Nyt me tuomme näitä haastatteluja ja tällaisia aktivointimalleja. Onhan tässä olennaisinta se, että tämä tulee laskemaan työttömyysastetta.

Kaj Turunen (sin.):

– Ei tämä näin dramaattinen asia kuitenkaan ole. Tämä tulee joka tapauksessa vaikutusarvioitten mukaan parantamaan työllisyyttä, mikä on hyvä asia, mutta se, mikä tässä minun mielestäni on olennainen asia, on ajattelutavan muutos. Kannustetaan aktiivisuuden lisäksi myöskin ajattelutapamuutokseen sen suhteen, vaaditaan myöskin työttömältä ajattelun muutosta siinä, että täytyy olla aktiivinen ja hakea töitä joka tapauksessa, että ei ole automaatteja työttömyysturvaan.

”Kyllähän tässä pakottamisesta on kysymys”

Paavo Arhinmäki (vas.):

– Kun puhutaan siitä, että halutaan kannustaa työttömiä töihin, aktivoida heitä töihin, niin jos jokaista kymmentä työtöntä kohti on yksi vapaa työpaikka, niin millä te aktivoitte, kannustatte nämä kymmenen työtöntä siihen yhteen työpaikkaan?

Markus Mustajärvi (vas.):

– Tämä ei huomioi työttömien ikää, ei koulutusta, ei asuinpaikkaa, ei sitä, omistaako auton, eikä esimerkiksi sitä, onko vajaakuntoinen. Eikä se huomioi työmarkkinatilannetta, ei elinkeinorakennetta, ei pitkiä etäisyyksiä, ei sitä, onko työhallinnon palveluita ylipäätään saatavilla, eikä edes sitä, onko julkista liikennettä. Näiden kaikkien ongelmien vuoksi myöskin aktiivista työtöntä voidaan rangaista.

– Nythän pitää muistaa: mitä saavutettaisiin lisäsanktioilla, kun työttömältä voidaan työttömyysturvaetuus evätä määräämättömäksi ajaksi, jos hän ei ole työmarkkinoitten käytettävissä?

Työministeri Jari Lindström (sin.):

– Tässä ei ole tarkoitus missään nimessä syyllistää työttömiä, niin kuin ei millään niillä toimenpiteillä, mitä hallitus on tänne tuonut, ei yhdelläkään. Tässä on 8 000 henkilötyövuoden tavoite, siis tavoite, että niitä lyhyempiaikaisiakin työsuhteita otettaisiin vastaan nykyistä paremmin. Ja minä en mene sen sanan taakse piiloon, että sanotaan, että kannustetaan. Kyllähän tässä on myös pakottamisesta kysymys. Täytyyhän se nyt rehellisyyden nimissä sanoa, että näinkin on, mutta en ota vastaan sitä syytöstä, että syyllistäisin yhtään työtöntä hänen asemastaan, en varmasti.

Niilo Keränen (kesk.):

– Ehkä kaikkein suurin vaikutus tällä lailla on siihen, että se vaikuttaa meidän itse kunkin asenteisiin. Työn tekemiseen on aina pyrittävä.

Matti Semi (vas.):

– Tämä käsittelyssä oleva työttömien aktiivimalli on minusta todella työttömien kyykyttämistä. Erityisenä ongelmana näen sen, että harvaan asutuilla seuduilla työttömien mahdollisuudet osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin tai toimintaan eroavat oleellisesti isompien kaupunkien tilanteesta. En voi kuin ihmetellä, miten tässä taataan työttömien yhdenvertainen kohtelu ja oikeus riittävään toimeentuloon koko maassa.

Kari Uotila (vas.):

– Meillä on kannustava järjestelmä, johon täällä on monta kertaa viitattu, ja se on suojaosa. Vasemmistoliitto haluaisi sen suojaosan olevan korkeampi, mitä se tällä hetkellä on ja miksi se viime kaudella saatiin. Se on kannustamista.

”Ihmisiä vapaaehtoisesti työttömyyden polulla”

Mikko Kärnä (kesk.):

– Haluan myös muistuttaa, että suurin osa suomalaisista haluaa tätä. He haluavat osaltaan kiristää työttömyysturvan ehtoja. Me olemme nimittäin saaneet tänäkin vuonna lukea useita lehtiartikkeleita sellaisista ihmisistä, jotka ovat vapaaehtoisesti valinneet niin sanotun työttömyyden polun. Itsekin tässä luin viimeksi eräästä iltapäivälehdestä, kuinka eräs nuori mies, työtön, totesi, että mieluummin kuin menee töihin hän juo, lukee ja keilaa, emmekä me voi olla tällaisellekaan välinpitämättömiä tässä salissa. Valitettavasti näyttää siltä, että oppositiossa halutaan tukea tällaista kehitystä, tällaista syrjäytymistä ja pysyttää tämä malli tässä passiivimallissa.

Marisanna Jarva (kesk.):

– Meillä on todella kolmannen polven työttömiä, perheitä löytyy, joilla on juuri se, että heillä ei ole mallia siitä, että he lähtevät kotoa. Siinä on ollut työttömyyttä alueella, mutta tilanne on kääntynyt eri tavalla, ja jos me emme kannusta työn vastaanottamiseen, niin me kyllä todella teemme moraalittoman teon, varsinkin nuorelle polvelle.

Jari Myllykoski (vas.):

– Täytyy sanoa, että nyt edustaja Myllykoski putoaa kartalta. Puhutte aivan eri asiasta, kun nyt on kysymys siitä, että rangaistaan niitä, jotka kaikkensa tekevät, ei niitä, jotka iltapäivien lehtiotsikoissa ovat, ei niitä, jotka lehtien iltapäiväotsikoissa ovat mukana, vaan kysymys on juuri siitä, että nyt te olette tekemässä sitä, että niitä ihmisiä, jotka aidosti ja halukkaasti ja kaikkensa tekevät, te haluatte rangaista. En olisi ikipäivänä uskonut kuulevani keskustalaisten kansanedustajien suusta tuollaista puhetta.

Antti Rinne (sd.):

– Kaukana on alkiolaisen ajattelun perusta tästä puheesta. En olisi uskonut, että näin lähellä kokoomusta löytyy myös keskustapuolueen edustajia. Te haluatte syyllistää, te haluatte leimata työttömät laiskoiksi ja saamattomiksi ihmisiksi. Nyt on kysymys siitä, että kaikkensa tehneet ihmiset menettävät työttömyysturvastaan 5 prosenttia. 1 000 euron työttömyyspäivärahalla kuukaudessa se tarkoittaa 720 euron menetystä vuositasolla. Se on järkyttävä summa näitten ennestään köyhien ja heikommassa asemassa olevien ihmisten näkökulmasta.

”Karensseja satelee nytkin”

Anna Kontula (vas.):

– Meidän työttömyysturvajärjestelmän pakottavuudessa ei myöskään ole mitään syytä huoleen ainakaan sen perusteella, että sieltä näyttää niitä karensseja satelevan kymmeniätuhansia, jopa satojatuhansia jatkuvasti — jos kieltäydyt työstä tai toimenpiteestä, siitä seuraa melko automaattisesti karenssi. On selvää, että kaikissa järjestelmissä on aina yksilöitä, jotka eivät noudata sen pelisääntöjä joko yksilöllisistä motiiveista tai omasta kunnostaan johtuen, mutta ei mitään isoa yhteiskunnallista järjestelmää tehdä näiden pienten marginaalien näkökulmasta.

Pia Kauma (kok.):

– Pitää muistaa, että hallituksen lähtökohtahan on tietenkin aktivoida ihmisiä, mutta kyllä minusta täällä myöskin monet oppositiopuolueiden edustajat ovat ihan oikeassa siinä, että siinä voi käydä niin, että sellaista henkilöä, joka yrittää todella hakea sitä työpaikkaa ja ei sitten saa sitä, rangaistaan.

Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.):

– Kun työttömyysturvasta tällä tavalla leikataan, se tarkoittaa sitä, että ihmisen on elääkseen turvauduttava toimeentulotukeen, ja kun ihminen on toimeentulotuella, se tarkoittaa sitä, että hän on viimesijaisen etuuden piirissä, jossa ei ole vastaavaa 300 euron suojaosaa kuin on tässä ensisijaisessa turvassa elikkä työttömyysturvassa tai asumistuessa. Ja se tarkoittaa sitä, että vaikka meillä on pitkään puhuttu siitä, että sosiaaliturvassa pitäisi poistaa näitä niin sanottuja kannustinloukkuja, joista itse asiassa nimenomaan tätä toimeentulotukea köyhyystutkijat nimittävät kaikkein pahimmaksi loukuksi, eräänlaiseksi köyhän katiskaksi, niin nimenomaan tällä lailla, jolla leikataan työttömyysturvaa, työnnetään ihmisiä toimeentulotuen piiriin. Tässä on yksi painava argumentti sille, miksi minä itse epäilen, että jos hallitus kuvittelee tällä lailla nostavansa työllisyysastetta, niin hallitus kyllä erehtyy.