Sote-palvelujen valinnanvapaudesta keskusteltaessa on yleensä nähty yhtenä keskeisenä kysymyksenä, miten verovarat jaetaan yksityisten ja kunnallisten toimijoiden kesken. Verovarojen käytön rinnalla sote-palvelujen tuotannossa on kuitenkin muitakin rahoitusmuotoja.
Tähän saakka hyvinvoinnista huolehtivia tahoja on pidetty yllä neljällä tavalla: verotuksella, pakollisilla vakuutusmaksuilla, vapaaehtoisilla vakuutusmaksuilla ja jättämällä rahoitus asiakkaiden maksettavaksi. Globalisaation vaikutuksesta näiden neljän rahoituskanavan rinnalle ovat tulleet kansainväliset pääomasijoittajat kuten Mehiläinen ja Terveystalo.
Hallitus on esittänyt sote-uudistuksen ja valinnanvapauden tuovan valtiolle säästöjä. Jos halutaan kansalaisten hyvinvoinnin ja terveydentilan pysyvän entisellä tasolla, niin yhden rahoitusväylän muutos vaikuttaa muiden rahoituslähteiden osuuksiin. Kun sote-palvelut kuitenkin maksavat, valtion säästöt on korvattava pakollisten ja vapaaehtoisten vakuutusten ja käyttäjämaksujen sekä kansainvälisten pääomasijoittajien osuuksilla.
Lisääkö valinnanvapaus vakuutusten osuutta? Nousevatko käyttäjämaksut? Entä, miten toimivat kansainväliset pääomasijoittajat tässä kokonaisuudessa? He tuovat varoja terveydenhoitoon, mutta myös vievät varoja pois omiin maihinsa. Sijoittavat ovat tulleet saadakseen tuottoa, eivät tekemään laupeudentöitä.
Kun sote-palvelujen valinnanvapauden etuja arvioidaan, tarvitaan tietoja siitä, mitä muutoksia valinnanvapaudesta seuraa veroihin, käyttäjämaksuihin, pakollisiin ja vapaaehtoisiin vakuutusmaksuihin.
Meidän tavallisten kaduntallaajien on myös tarpeellista tietää, mitä etuja ja haittoja kansainvälisten sijoitusyhtiöiden terveysmarkkinoille tulolla on demokratialle Suomessa. Käykö demokratialle kuten kuningaskunnille, että ne muuttuivat ontoiksi kuoriksi, kun päätösvalta siirtyi aikoinaan porvareille.
Professori Teivo Teivainen vertasi radiohaastattelussa suuryhtiöitä neuvostoliittolaiseen järjestelmään. Kansainvälisissä suurissa yhtiöissä korkein päätäntävalta on kaukana käyttäjistä, kuten aikoinaan Neuvostoliitossa.
Hallitus uskottelee, että yksityiset tuottajat tekevät parempaa työtä kuin kunnalliset. Kuitenkin tiedetään, että Suomen demokraattisesti ohjattu terveydenhoito tuotti taloudellisesti hyvinvointia koko väestölle, mihin Yhdysvalloissa ei ole tähän päivään mennessä pystytty. Tänä vuonna Trump vielä pudotti vakavammin sairaat sairasvakuutuksen piiristä. Eivät yksityiset terveydenhoidolla bisnestä tekevät yritäkään vastata koko väestön hyvinvointiin.
Leena Niskanen
Kuopio