Yhteiskunnallinen ilmapiiri henkii nykyään pysähtyneisyyttä yli mielipide- ja sukupolvirajojen. Ihmisten tulevaisuusnäkymä ulottuu vain seuraavaan ruokahetkeen, viikkoon, kvartaaliin, vaaliin tai toimikauteen. Yhteisesti luotu kiire ja elämän suorittaminen rytmittävät arkea, jossa pikavipit, asuntolainat, osamaksut sekä pakonomainen oman elämän ja tekemisen viestiminen luovat tehokkaan illuusion yksilöiden aikakaudesta, jolloin unelmat ovat näennäisesti tavoitettavissa rahoitusratkaisujen kautta.
Yhteistyö on nykyään sana ilman sisältöä. Sana, joka lisätään jokaisen suunnitelman oheen yhteen sitovaksi liimaksi, jota ei kuitenkaan käytetä, koska hitaus, neuvottelu, auttaminen ja omista tavoitteista joustaminen eivät kuulu nykyihmisen keinovalikoimaan. Auttaminen ja empatia kuuluvat vain sorretuille ja heikoille. Keskiluokka on liian kiintynyt omiin rikkaudenmurusiinsa.
Kaikessa tässä myllerryksessä nuoret ja tulevat sukupolvet jäävät altavastaajiksi, koska juuri kukaan ei pidä heidän puoltaan. Koulusta suoraan pitkäaikaiseen työsuhteeseen siirtyneet etuoikeutetut toteavat nykyajan pätkätyököyhälistölle, että ennen oli kovempaa.
Kaikessa tässä myllerryksessä nuoret ja tulevat sukupolvet jäävät altavastaajiksi.
Jos haluaa oikeasti muuttaa maailmaa, se onnistuu parhaiten auttamalla nuoria kasvamaan tuon muutoksen toteuttajiksi. Rohkaisemalla heitä unelmoimaan paremmasta maailmasta. Seisomalla heidän takanaan silloinkin, kun he eivät tiedä miten edetä. Auttamalla heitä saamaan osuutensa koulutuksesta ja hyvinvoinnista. Ymmärtämällä, että nykyisten sukupolvien menestys riippuu vain ja ainoastaan heistä, jotka tulevat meidän jälkeemme.
Kaikki voivat osallistua tähän varmistamalla, että nuorten koulutukseen, kasvatukseen ja harrastustoimintaan varataan riittävästi rahaa, aikaa ja käsipareja. Myöskään nuorille perinnöksi jäävää maapalloa ei parane pilata ja käyttää loppuun sen luonnonvaroja vain omien halujen toteuttamiseksi. Meistä jokainen voi vaikuttaa ympärillään olevien nuorten hyvinvointiin ja siihen, että he saavat kehittyä itsenäisiksi ja terveen omatunnon maailmankansalaisiksi.