Lotta Salonen

Shaman Spiritsin tehtaalla viikot vaihtelevat sen mukaan, keitelläänkö makuvodkia vai kirkkaita viinoja. Tehdas on ponnistanut maailmalle pienestä Tyrnävän kylästä Oulun kupeesta.

Auton kaartaessa Shaman Spiritsin viinatehtaan pihaan vierailijan silmään osuu ensimmäisenä Tyrnävän pottuviinatehdas -kyltti. Kyltti on vanha, mutta tehtaalla valmistetaan yhä tehtaan alkutuotetta eli perunaviinaa. Parhaillaan sitä on 14 000 litraa tehtaan sammioissa odottamassa pullotusta. Määrästä saadaan valmista tuotetta 52 000 pullollista, mutta Alkon hyllyille ei kulkeudu niistä yhtään. Kaikki viedään ulkomaille, muun muassa Espanjaan.

Kuuluisan pottupitäjän ylijäämäsadosta valmistettua viinaa myydään mieluummin ulkomailla kuin kotimaassa, vaikka perunaviina oli tehtaan nimikko- ja lähituote, kun tehdas perustettiin vuonna 1998. Perunat tulivat silloin tyrnäväläisiltä perunanviljelijöiltä, ja tulevat yhä.

Kaukoitä kiikarissa

Ei ulkomaille voi mennä puolivalmiin tuotteen kanssa.

Shaman Spirits on yksi alan pioneereista, ja se tähyää nyt Kaukoitään. Yritys aloitti kansainvälisten markkinoiden valloituksen parisen vuotta sitten.

Vodkakauppa on maailmanmarkkina, jolle jalansijan saaminen vaatii oman työnsä. Käytännössä se tarkoittaa messujen kiertämistä ympäri maapalloa ja verkostoitumista maahantuojien ja muiden alan ihmisten kanssa.

Ensimmäisistä messuista Cannesissa on jo yli kaksi vuotta, ja työ on alkanut kantaa hedelmää. Syyskuussa tehtaan Laplandia-vodka valittiin Formula 1 -kisojen VIP-tilaisuuksien kaatovodkaksi Singaporessa, mikä on merkittävä avaus Aasian markkinoilla.

ILMOITUS

Kansainvälinen pöhinä tuntuu myös tehtaan seinien sisäpuolella.

– Kansainvälistyminen motivoi työtä, sanoo reilut kolme vuotta tehtaalla työskennellyt tuotantotyöntekijä Jani Palokangas.

Lotta Salonen

– Itsellekin tulee olo, että asenteella tehdään. Ja tietysti työ tulee tehtyä tarkemmin, hän sanoo, ja jatkaa banaanivodkien huputtamista.

Shaman ei ole ole ainoa suomalainen alkoholitehdas, jolla riittää ulkomailla kysyntää. Uutisista suomalaisten tislaamojen, kuten vaikkapa Kyrön, Helsinki Distilleryn ja Lignell & Piispasen, menestyksestä kansainvälisissä kilpailuissa on tullut alkoholiuutisten peruskauraa.

– Tuotteen on pakko olla hyvä. Ei ulkomaille voi mennä puolivalmiin tuotteen kanssa, sanoo toimitusjohtaja Ilpo Sulkala.

Monen makuisia liemiä

Maanantaiaamu tehtaalla on rauhallinen. Aurinko kilottaa taivaalla, ja viikko on alkanut pullojen uudelleen huputuksella: tuotteen ulkoasua on uusittu, sillä ulkomaille lähtevän pullolastin halutaan olevan ilmeeltään ajan tasalla.

Pullot kiertävät hihnalla ja saavat upouuden huppunsa eli korkin peittävän kalvosta valmistetun suojan, minkä jälkeen ne siirretään laatikoihin ja varastoon odottamaan kuljetusta Malesiaan, Suomen suurlähetystöön. Pulloissa ei kuitenkaan ole perunaviinaa, vaan banaanivodkaa. Juomat ovat osa hymyjen maassa vietettäviä Suomi 100 -juhlallisuuksia.

– Viime viikko oli sellainen makuvodkien viikko eli pullotimme minttua, lemonia ja kookosta. Ensi viikolla aletaan keitellä kirkkaita liemiä, sanoo tehtaan insinööri Jani Seppänen.

Juomien reseptit kehitetään tehtaalla.

– Joskus se on pitempi, joskus lyhyempi prosessi, sanoo Seppänen.

Tehtaan kärkituotteen, Laplandia-vodkan, makumaailmaa kehitetään sekä tehtaan omista lähtökohdista että myös asiakkaiden toiveiden perusteella.

– Esimerkiksi kookosvodkaa toivottiin, Seppänen kertoo.

Sen sijaan vodkien marjamaut, kuten hilla, puolukka ja mustikka, ovat tehtaan työntekijöiden ideoita.

– Ne ovat pohjoisen marjoja, ja me olemme pohjoinen tehdas, Seppänen perustelee.

Maku hioutuu kohdilleen pikkuhiljaa. Sen kehittämisessä on monta osaa aina sokeripitoisuuksien huomioimisesta käytettäviin makulähteisiin. Esimerkiksi puolukkavodkassa on käytetty oikeaa puolukkamehua, hillavodkassa aitoa hillaa. Kestää useamman kuukauden, ennen kuin idea on jalostunut valmiiksi juomaksi ja tuotteeksi.

Lotta Salonen

Pikkukylästä kansainvälisille markkinoille

Vaikka Tyrnävä on vain noin 30 kilometrin päässä Oulusta, tyrnäväläisen alkoholitehtaan antimia on välillä vaikea löytää oululaisistakaan Alkoista. Se onkin yksi syy, miksi tehdas tähtää kansainvälisille luksusmarkkinoille. Tinkaaminen alkoholimonopolin kanssa käy työstä, eikä asiaa helpota se, että Sulkala saa jatkuvasti palautetta kuluttajilta, jotka ihmettelevät Shamanin tuotteiden puuttumista Alkon hyllyillä.

– Suomen alkoholipolitiikka on suoraan ”sieltä”, Sulkala sanoo.

Mutta se tuskin haittaa Shamanin tehtaan porukkaa. Viime keväänä tehtaalle investoitiin uusi pullotuslinja. Tuotannossa työskentelee neljä, myynnissä ja markkinoinissa puolenkymmentä ihmistä. Ensi vuonna tehdas palkkaa lisää uusia työntekijöitä.

Tuotantotilojen takana seisoo tehtaan uusi, 600 neliön varasto, joka valmistui reilu vuosi sitten. Siellä juomapaketit odottavat kuljetusta joka puolelle maailmaa, pakettien kylkiin on merkitty kohteet: Irak, Ukraina, Israel…

Kasvu on sen verran rivakkaa, että uusia varastotiloja suunnitellaan jo.

– Aina välillä tulee niitä viikkoja, että tehdään paljon. Mutta viihdyn täällä hyvin, tämä on tiivis porukka.

– Ja jos huumorintajua ei ole, täällä sitä oppii, Jani Palokangas sanoo.